Mitä tarkoitamme sillä, että kaikki yritykseemme liittyvä tieto löytyy verkosta? Mitä kaikkea erityyppistä tietoa meillä on hallussamme, ja mitä hyötyä sen avaamisesta on? Tässä esimerkkejä. Jokaista aihealuetta tullaan käsittelemään tarkemmin myöhemmissä postauksissa.

Avoin dokumenttiarkisto

Yrityksen arkistoihin kertyy monenlaisia dokumentteja: perustamisasiakirjoja, sopimuksia, kalvosettejä ja niin edelleen. Niin myös meidän tapauksessamme, mutta erona perinteiseen yritykseen on se, että meidän arkistomme on täysin avoin. Tarkoituksena on, että meidän jälkeemme uuden yrityksen ei enää tarvitse lähteä täysin puhtaalta pöydältä lähtiessään perustamaan yritystä, hakemaan rahoitusta tai palkkaamaan työntekijöitä. Dokumenttiarkistomme muodostuu pikku hiljaa avoimesti luettavissa olevalle Google Docs -tilille. Linkit olennaisiin dokumentteihin ovat täällä.

Avoin prosessi

Avoimella prosessilla tarkoitamme sitä, että kerromme avoimesti siitä, miten asioita tehdään, mitä työkaluja käytetään ja millaiset asiat vaikuttavat tekemiimme päätöksiin. Avaamalla prosessiamme toivomme paitsi pystyvämme näyttämään yhden esimerkin siitä, miten asioita voi tehdä, myös parantamaan prosessia saadun palautteen kautta. Hyvänä esimerkkinä avoimesta prosessista tulee mieleen vaikkapa Sitran Open Corporate Website Project -blogi, jossa kerrotaan Sitran verkkouudistuksen etenemisestä. Meidän prosessiamme voi seurata parhaiten Pivotal Tracker -ohjelmaan tallennetusta things to do -listastamme.

Avoin koodi

Olemme ohjelmistoyritys, joten luontainen osa avoimuutta on, että lähdekoodimme on avointa. Koodi on kaikkien ladattavissa GitHubista. Sieltä löytyvät myös ohjeet siitä, miten järjestelmän saa toimimaan omalla palvelimella. Koodista vain osa on meidän tekemäämme: osa on muiden avoimella lähdekoodilla julkaistuja komponentteja, joita me hyödynnämme. Kiitos heille kaikille!

Miten yritys sitten voi tehdä rahaa, jos sen teknologia on kaikkien tiedossa? Kysykää vaikka Mårten Mickosilta, Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmältä yrittäjältä, jos menestystä mitataan yrityksen myyntisumman suuruudessa. Vapaasti ladattavissa olevan MySQL-tietokannan ympärille perustettu yritys myytiin amerikkalaiselle Sunille miljardilla dollarilla. Miten tämä on mahdollista? Avaintekijä lienee se, että rahat hankitaan yrityksen työntekijöiden osaamiseen perustuvalla palvelutarjonnalla, ei myymällä koodia.

Avoimet rajapinnat

Kuluttajille suunnatun web-palvelun yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ovat yhä useammin avoimet rajapinnat. Tällä tarkoitetaan sitä, että palvelu tarjoaa muille palveluille ohjelmallisen pääsyn tietoihinsa. Tarkoituksenamme on kehittää rajapinta, jonka avulla muut palvelut voivat hyödyntää helposti Kassin dataa. Aiomme myös itse käyttää ahkerasti muiden tarjoamia rajapintoja. ReadWriteWeb-blogin Audrey Watters summaa hyvin, miksi avoimet rajapinnat ovat yritykselle myös liiketoimintamielessä järkevä ratkaisu.

Avoin data

Julkishallinnon datan avaamisesta on viime aikoina puhuttu paljon maailmalla ja myös Suomessa. Aiheesta julkaisivat tänä keväänä mainion kirjan Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka. Osin samaisten herrojen ponnisteluiden tuloksena avoin data on koottu kohtuullisen kattavasti yhteen paikkaan.

Yritysten avoimesta datasta on puhuttu vähemmän. Toki tässä on selkeitä syitä: jos yritykset julkaisevat vaikkapa asiakasrekistereitään, yksittäisten ihmisten tietosuoja vaarantuu. Mutta silti. Ajatelkaapa, mitä kaikkea hyödyllisiä palveluita voitaisiin kehittää esimerkiksi, jos tiedettäisiin lähes kaikkien ihmisten kulutustottumukset? Tämä tieto on olemassa, kiitos bonuskorttien, mutta se on niin sensitiivistä, että edes kaupat eivät juuri uskalla siihen koskea, kolmansista osapuolista puhumattakaan. Sääli. Kuinka paljon hyvää sillä tiedolla voitaisiin saada aikaan! Toinen hyvä esimerkki on tieto siitä, kuka surffaa minkäkin kaupallisen nettipalvelun sivuilla.

Tällaisten tietojen avulla voitaisiin tehdä esimerkiksi tehokkaita suosittelumekanismeja, jotka koituisivat kaikkien eduksi. Myös tutkijoille tällaiset tiedot olisivat aarreaitta. Niiden avulla voisimme ehkä jopa oppia ymmärtämään jotain uutta ihmisistä.

Meidän tarkoituksenamme on avata tieto niin pitkälle, kuin se käyttäjillemme sopii. Osin tämä liittyy edelliseen kohtaan: avoimen rajapinnan kautta tieto on käyttäjien itsensä siirrettävissä muihin palveluihin Data Portability -periaatteiden mukaisesti. Osin tämä tarkoittaa sitä, että kerromme, kuinka paljon ja millä tavalla Kassia käytetään. Luonnollisestikaan emme silti yksilöi tietoa liikaa, emmekä julkaise mitään tietoja ilman käyttäjien suostumusta emmekä sellaisia tietoja, joiden julkaisun kieltää jo henkilötietolakikin.

Avoin aineeton pääoma – ei NDA:ta, ei salaisuuksia

Avoin prosessi ja avoin koodi tarkoittavat myös sitä, että meillä ei ole liikesalaisuuksia. Kun kerromme toiminnastamme, tähän mennessä tekemistämme asioista ja suunnitelmistamme, emme laita ketään kirjoittamaan nimeään alle salassapitosopimukseen. Itse asiassa olemme sitä mieltä, että salassapitosopimukset ovat täysin vanhentuneita, eikä niiden käyttö ole enää tarpeen juuri kenellekään. Usein niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä viisi syytä siihen, miksi NDA:sta kannattaa luopua.

Avoin ja rehellinen viestintä

Moni yritys pyrkii kaunistelemaan tekojensa syitä. Onhan toki paljon mukavampaa sanoa, että jotain tehdään asiakkaan tai maailman parhaaksi kuin tunnustaa, että bisnessyistä tämä tehdään. Mitä suurempi ja mahtavampi yritys, sitä enemmän näitä siloitteluja kuulee. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Facebook ja ”Don’t be evil” -sloganistaan tunnettu Google.

Me pyrimme sanomaan asiat niin kuin ne ovat, turhia kaunistelematta. Ei ole häpeällistä tunnustaa, että yritys pyrkii tekemään rahaa, se on ehdottomasti yksi yrityksen tärkeimmistä tavoitteista, yhteiskunnallinen yritys tai ei. Myös meillä on tavoitteena tehdä yritystoiminnallamme rahaa, vähintään sen verran että saamme siitä elantomme. Tämä blogi on olemassa osaltaan, koska se palvelee tätä tavoitetta toimimalla markkinointikampanjana palvelullemme, emmekä arkaile myöntää sitä.

Avoin mieli

Avoimuudella on kaksi merkitystä. Toinen on se, että kertoo itsestään avoimesti. Toinen on se, että kuuntelee muita ja on avoin uusille ideoille ja ehdotuksille. Avoimeen yritykseen pätevät molemmat merkitykset. Me emme aio urautua. Jos huomaamme, että olemme menossa väärään suuntaan, vaihdamme suuntaa. Jos joku huomauttaa, että toiminnassamme on joltakin osin korjattavaa, otamme neuvosta vaarin. Me aiomme kuunnella ja keskustella parhaamme mukaan. Siispä keskustelu alkakoon!