Avoin yritys sai juuri läpi ensimmäinen Tekes-projektinsa. Tempo-ohjelmaan kuuluva projektimme keskittyy Kassin mobiiliulottuvuuden kehittämiseen, ja sen arvo on 81 000 euroa, josta Tekesin osuus on puolet, eli 40 500 euroa.
Olemme olleet tekemisissä Tekesin kanssa aiemminkin, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa käyneet hakemusprosessin lävitse yrityksenä. Siksi tämä tuntuu sopivalta hetkeltä kirjoittaa kaikista prosessin aikana heränneistä ajatuksista.
Tekes – hyvis vai pahis?
Kuten aiemmassa postauksessamme mainittiin, Tekesiä on kritisoitu vuosien saatossa paljon. Kritiikki jatkuu. Tulevana sunnuntaina – äitienpäivänä – Tekesin vastustajat ryntäävät kaduille. Aiemmin keväällä media on hehkuttanut epäonnistuneita tai liikeidealtaan epäilyttäviä startup-yrityksiä, joille on ”syydetty valtion tukia”.
Kritisoijien on kuitenkin syytä tehdä kotiläksynsä. Moni yritystukien vastustaja tuntuu olevan liikenteessä puutteellisin tiedoin. Edelleen yllättävän harva tuntuu esimerkiksi tietävän, että monen maailman johtavan startup-keskittymän, kuten Piilaakson ja Israelin, menestys perustuu valtion tukeen, joka vedettiin pois vasta, kun todettiin ekosysteemien pärjäävän omillaan.
Myös pieni matematiikkaharjoitus on paikallaan. Ensinnäkin, Tekes ei anna rahaa satunnaisille tahoille tuosta vain. Tekes rahoittaa tyypillisesti – kuten myös meidän tapauksessamme – 50 prosenttia T&K -projektista. Se tarkoittaa, että toinen puoli rahoista yrityksen pitää haalia itse – joko sijoittajilta, pankista, asiakkailta tai omasta pussista. Meidän tapauksessamme ratkaisu oli ottaa 45 000 euron pankkilaina, jonka takasimme henkilökohtaisella omaisuudellamme, ja jota maksamme pikku hiljaa pois muun muassa asiakkailtamme ja Start-Up Chilestä saatavilla rahoilla. Riskittömästä rahasta ei siis voida puhua. Tämä on erittäin hyvä asia: on paljon mielekkäämpää tukea yritystä, joka pystyy osoittamaan, että sillä on joko kykyä koota ainakin jonkin verran omaa pääomaa tai sitten riittävästi uskoa omaan ideaan, jotta sen edistämiseksi kannattaa ottaa riskejä.
Kun edellä mainittu yhdistetään siihen havaintoon, että T&K -projektin kustannuksista suuri osa kuluu usein henkilöstön palkkoihin, joista maksetaan veroa, havaitaan ettei diili olekaan valtiolle enää kovin huono. Otetaan esimerkkiprojekti, joka koostuu pelkistä työvoimakustannuksista, ja jossa henkilöstön keskimääräinen veroprosentti on 25 (tämä vastaa varsin hyvin esimerkiksi meidän tilannettamme). Tällöin valtio saakin itse asiassa puolet sijoituksestaan takaisin veroina. Yrittäjän tukimuotona tämä lienee selvästi esimerkiksi työttömyysturvaa kannattavampi malli.
Olen tässä asiassa Lifeline Venturesin Petteri Koposen linjoilla: Tekesin nimenomaan pitää ottaa riskejä ja ampua haulikolla. Tekesin kaltainen organisaatio ei yksinkertaisesti pysty arvioimaan, mikä ideoista oikeasti ottaa tulta. Siksi kannattaa auttaa mahdollisimman monta ideaa alkuun mahdollisimman nopeasti ja kevyellä panostuksella. Startup-yritys saa pikkusummalla aikaan ihmeitä. Alkuvaiheessa myös pääomasijoitusten hakeminen on startupeille kaikkein vaikeinta.
Jos Tekesin mahdollistamaa alkusysäystä ei olisi, veikkaan että puolet tämän hetken startupeista jäisi perustamatta. Ja menestyneiden yritysten määrä on uskoakseni suoraan verrannollinen aloittavien yrittäjien määrään. Moni tällä hetkellä menestyvä yritys – esimerkkinä vaikkapa Rovio – ei todennäköisesti olisi tällä hetkellä pystyssä ilman Tekesiä tai vastaavaa järjestelmää, ja se olisi kaikkien kannalta huono asia.
Ohjelmaa valitsemassa
Tekesillä on pääasiassa kahdenlaisia tukia: lainoja ja ”lahjoituksia”. Tempo-ohjelmassa raha on jälkimmäistä, eli siis yrityksen kannalta ehdottomasti suotuisampaa mallia. Tempon pariin meidät vinkkasi meitä aiemminkin Tekes-kuvioiden kanssa auttanut Aalto Center of Entrepreneurshipin Teemu Seppälä. Tempon pyrkimyksenä on olla monia Tekesin muita instrumentteja vikkelämpi alkuvaiheen rahoittaja, ja ainakin toistaiseksi meininki vaikuttaa hyvältä. Arctic Startup -blogi kertoo tuoreessa postauksessa Tellyo-startupin kokemuksia Temposta.
Oikeaan ohjelmaan osuminen on keskeisessä roolissa Tekes-hakemusten teon jalossa taidossa. Erilaisia ohjelmia on koko joukko, ja niiden lisäksi vielä erilaisia hankkeita (Tempokaan ei itse asiassa ole tuolla ohjelmalistalla vaan se on nimeltään ”mobiiliaktivointihanke”). Moni yritys saattaa jäädä rannalle yksinkertaisesti siksi, ettei löydä itselleen sopivaa ohjelmaa.
Tämä on mielestäni ongelmallista. Kuten aiemmin totesin, Tekesin on mahdotonta arvioida todennäköisyyttä sille, että jokin idea tulee menestymään. Olisi parempi luoda mahdollisimman yksinkertainen ja avoin malli, jossa käytäisiin mahdollisimman monentyyppisiä ideoita kevyellä prosessilla, ja alkuvaiheen rahoituksen saisi hyvinkin helposti, jos vain idea on riittävän kunnianhimoinen ja omarahoitusosuus on kunnossa.
Nykyiset ohjelmat asettavat yrityksille erilaisia kriteerejä, ja rahoitusta saadakseen yritys tuntee helposti houkutusta ohjata toimintaansa vastaamaan näitä kriteereitä. Näin sen ei pidä mennä. Esimerkiksi me kamppailimme pitkään sen kanssa, onko mobiilius meille tosiaan tässä vaiheessa niin tärkeää, että haluamme lähteä mukaan näin mobiilipainotteiseen ohjelmaan.
Toinen vaihtoehto on, että yritys kirjoittaa suunnitelmaan yhtä ja tekee käytännössä rahoilla toista. Olen varma, että tätä tapahtuu paljon, ja tiedän että myös meillä tulee olemaan tämän asian kanssa haasteita. Startupin todellisuus kun on sellainen, että tilanteet ja suunnitelmat vaihtuvat jopa päivittäin. Asioihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti, ja silloin vuoden mittainen tarkasti kohdennettu kehitysprojekti voi jo olla liian jähmeä instrumentti.
Ei myöskään tunnu järkevältä asettaa tiukkoja kriteerejä sille, mihin rahaa saa käyttää. Tyypillinen kriteeri Tekesin projekteissa on, että rahaa ei saa käyttää myyntiin ja markkinointiin, mutta markkinatutkimuksen tekeminen on sallittua. Asia vain sattuu olemaan niin, että startupin näkökulmasta paras mahdollinen tapa tehdä markkinatutkimusta on usein mennä myymään tuotetta asiakkaalle. Olisi parempi toimia kuin pääomasijoittaja: siinä vaiheessa kun rahaa päätetään yritykselle antaa, luotetaan siihen, että se käyttää rahat niin kuin parhaaksi näkee. Yrittäjä on se, jolla on eniten pelissä: jos niukkoja resursseja ei osaa käyttää juuri oikealla tavalla, toiminta loppuu. Veitsi kurkulla eläminen pakottaa tekemään oikeita valintoja.
Hiljaista tietoa
Edellä kuvattu yksinkertainen malli vapauttaisi muun hyvän lisäksi yritykset käyttämästä liikaa aikaa hakemusten kanssa kamppailuun ja tilitysten työstöön. Tekes-byrokratia on paisunut niin monimutkaiseksi, että Suomessa on kokonainen joukko konsultteja ja jopa kokonaisia konsulttiyrityksiä, joiden ainoana tehtävänä on auttaa yrityksiä Tekes-hakemusten teossa. Konsultti tietää, millä sanoilla Tekesin kirstunvartijan saa heltymään, ja palkkioksi avustaan ottaa siivun tuesta. Tämä ”rinnakkaistalous” ei tunnu järkevältä yritysten eikä valtion näkökulmasta, ja se olisi saatava jotenkin purettua. Uskon, että ratkaisu olisi muuttaa hakemusprosessia yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.
Oman hakemuksemme käsittelijä oli erittäin ystävällinen. Alkuperäinen hakemuksemme oli täynnä virheitä ja ongelmallisuuksia, jotka olisivat estäneet sen läpimenon. Käsittelijämme kuitenkin otti meihin yhteyttä ja kertoi, mitkä kohdat olisi syytä muuttaa. Saimme selville muun muassa sen, että meidän tyyppisemme yrityksen kannattaa hakea noin 9-10 kuukauden pituista ja 80 000 – 90 000 euron kokoista ohjelmaa, ja että henkilötyökustannusten olisi syytä olla noin 80-90 prosenttia koko hakemuksesta. Nämä eivät ole virallisia sääntöjä, mutta käytäntö on osoittanut, millaiset projektit syystä tai toisesta menevät parhaiten läpi. Tällaista hiljaista tietoa on paljon, ja se olisi jotenkin syytä saada näkyviin.
Edellä esitetystä kritiikistä huolimatta on syytä todeta yhteenvetona, että oma kokemuksemme Tekesistä on tähän asti ollut positiivinen. Meidän ei tarvinnut turvautua ulkopuolisen konsultin apuun, eikä omaa aikaammekaan kulunut liiaksi. Tempo tuntuu ohjelmana vielä suhteellisen ketterältä ja joustavalta, ja meille rahoitus mahdollistaa sen että voimme keskittyä paremmin visiomme toteuttamiseen eikä meidän tarvitse esimerkiksi tehdä keikkatöitä tai muuta vastaavaa henkemme pitimiksi, jos kassavirtaa ei jossain kuussa tulekaan riittävästi. Kiitämme yritysvastaiseksi parjattua Suomea tästä tuesta. Tavoitteenamme on maksaa saamamme rahoitus takaisin moninkertaisesti luomalla kestävällä pohjalla oleva yritys, joka työllistää paljon ihmisiä ja edistää yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita.
Avoin Yritys 
Tuon enempää Tekesiä tuskin kukaan muukaan tuensaaja uskaltaakaan kritisoida. On hienoa että teillä on tavoitteena maksaa saamanne saamanne rahoitus takaisin veroina, mutta kannattaa muistaa että silti olette saaneet tukea niiltä yrityksiltä jotka maksavat veronsa eivätkä Tekes-tukia saa.
Jos Tekes-tuet olisivat vastikkeellisia, kuten mielenosoittajat esittävät, ei epäreilua tulonsiirtoa muilta yrityksiltä teidän yrityksellenne tapahtuisi, vaan tuet perittäisiin takaisin lainan takaisinmaksun tai osakkeiden arvonnousun muodossa myöhemmin.
Kiitokset vielä mielenosoituksen mainitsemisesta kirjoituksessa.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista! Olet aivan oikeassa siinä, että saamme tällä hetkellä tukea veroa maksavilta yrityksiltä, siinä missä yksityishenkilöiltäkin.
Nyt saamamme tukea ei tarvitse maksaa takaisin, mutta olen kanssasi samaa mieltä siitä, että olisi järkevää kehittää malleja, joissa tuki maksettaisiin takaisin yhteiskunnalle. Tässä toki on syytä olla tarkkana: ikinä ei saa tulla eteen tilannetta, jossa yritys joutuu laittamaan lapun luukulle vain sen takia, että se ei selviydy tukiensa takaisinmaksusta. Takaisinmaksun olisi syytä tapahtua porrastetusti ja siten, että se ei tee hallaa yrityksen kehitykselle.
Mielenosoituksen vaatimuksissa on myös tuottovaatimus. Mielestäni Tekesin tärkein tavoite on synnyttää tähän maahan uutta yritystoimintaa, ei tehdä voittoa. Jos yrittäjän pitää Suomessa tuijottaa entistä enemmän sitä, että jo ensimmäisen kuukauden jälkeen viivan alle syntyy tulosta, on vaikea synnyttää todella merkittäviä, Facebookin ja vastaavien internet-menestysten kaltaisia innovaatioita. Siksi ehdotan mallia, jossa etenkin aloittavat yrittäjät saavat alkuvaiheessa kohtuullisen helposti tukea, olettaen että pystyvät järjestämään jostakin itse oman puolikkaansa. Tekes voi antaa aloittaville yrittäjille hieman lisää aikaa kokeilla siipiensä kantoa. Kilpailua toden teolla vääristäväksi tuet muuttuvat vasta, kun niitä saavat jo pitkään toiminnassa olleet, kannattavuutensa jo osoittaneet yritykset.
TykkääTykkää
Se, että Tekesillä olisi tuottovaatimus, ei välttämättä tarkoita että yrityksen tarvitsee huolehtia kuukausittaisesta tuottovaatimuksesta. Eivät tätä vaadi myöskään yksityiset sijoittajat. Tuottovaatimus kuitenkin loisi Tekesille aidon motivaation sijoittaa rahat pidemmällä aikavälillä tuottavasti, ja tuottavuuden kannalta turha toiminta karsiutuisi vaatimuksen seurauksena. Aiheesta on ollut keskustelua myös Tekesin edustajan kanssa mielenosoituksen sivulla.
Facebook ei muuten ole saanut julkista rahoitusta lainkaan: http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Facebook#Financials
TykkääTykkää
Ongelmana on, että Tekesin on tällä hetkellä todella vaikea tietää, mikä on kannattava sijoitus. Sitä ei tiedä kukaan. Siksi tuottovaatimus on ongelmallinen: jos tuotto on ehdoton vaatimus, on vaikea ottaa riskejä, kun taas menestyvä yksityinen sijoittaja nimenomaan ottaa niitä riskejä. Tämän takia ehdotan tuota haulikkomallia. Toinen mahdollisuus on sijoittaa ainoastaan sellaisiin yrityksiin, jotka ovat vakuuttaneet ainakin yhden enkelisijoittajan.
Tiedän, että Facebook ja monet muut Piilaaksossa syntyneet innovaatiot eivät ole saaneet julkista rahoitusta. Piilaaksossa tilanne on tällä hetkellä hyvin erilainen kuin Suomessa, rahoitusta on tarjolla huomattavasti enemmän. Tekesiä tarvitaan toistaiseksi, mutta tavoitteena on luoda Piilaakson kaltainen ekosysteemi, jossa julkinen tuki jää tarpeettomaksi.
TykkääTykkää
On kunnioitettavan rehellistä että Tekesin johdostakin on esitetty haulikkostrategiaa puoltavia näkemyksiä. Kun kansalaisille tulee selväksi, että nykysysteemiä parempi ratkaisu olisi tosiaan räiskiä verovaroja haulikolla, voi yleinen mielipide muuttua nykyistä Tekes-vastaisemmaksi. Aika suuri osa kansalaisista lienee sitä mieltä että yhteiskunnan antamalle tuelle täytyy olla aina tarve, eikä tukirahojen ammuskelu ympäriinsä ole vastuullista rahankäyttöä.
Enkelisijoittajien automaattinen peesaaminen taas mahdollistaa väärinkäytökset, joissa sijoittajat tekevät ristiinsijoituksia toistensa yrityksiin, ja tällöin Tekes-tuet alkavat juosta.
Mielenosoituksen järjestäjät uskovat, että mitä nopeammin Tekesin markkinahäiriköinnille saadaan loppu, sitä nopeammin Suomeen syntyy toimivat pääomamarkkinat. Tekin olette tervetulleita vaihtamaan aiheesta näkemyksiä seuraavaan Tekes-mielenosoitukseen lauantaina 1.9.2012 klo 13-15 Työ- ja elinkeinoministeriön edustalle, osoitteeseen Aleksanterinkatu 4, Helsinki. Paikalle saapunee ainakin jonkin verran ohjelmistoalan työntekijöitä sekä yrittäjiä.
TykkääTykkää
Hei, pitääpä merkitä tuo päivä kalenteriin, voisi olla kiinnostavaa osallistua keskusteluun! On erittäin tärkeää, että tätä keskustelua käydään. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että nykyjärjestelmässä on kehittämisen varaa.
Jäin pohtimaan tuota ”vastuullista rahankäyttöä”. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että syntyy uutta yritystoimintaa. Sitä ei synny, jos ei tehdä riskisijoituksia. Siitä Tekesin tuissa minusta on kyse. Investoidaan pieniä summia joukkoon yrittäjiä ja toivotaan, että joku yrityksistä lähtee lentoon ja maksaa rahat yhteiskunnalle takaisin. Ei se minusta ole vastuutonta rahankäyttöä.
Markkinahäiriköinnistä pitää vielä muistaa, että varsin usein sen suomalaisen valtion tukea saavan yrityksen kilpailija ei ole Suomessa vaan jossakin muussa maassa. Silloin tuen saaminen tuntuu perustellummalta.
Onko Tekes-mielenosoittajilla siis myös jotain konkreettisia ideoita sen suhteen, miten nuo toimivat pääomamarkkinat synnytetään? Piilaaksossa ja Israelissahan näiden markkinoiden synnyttäminen vaati alkuun valtion tukea (eli ”markkinahäiriköintiä”), miten näette Suomen tilanteen? Minun on vaikea uskoa, että olisi hyvä suomalaisille yrityksille, jos Tekes yhtäkkiä lakkautettaisiin eikä mitään muuta tulisi tilalle. Päinvastoin, se voisi olla jopa kuolinisku juuri elinvoimaiseksi nousseelle startup-skenelle. Jotain toimenpiteitä tarvitaan myös valtion taholta. Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
TykkääTykkää
Tuskin pääomamarkkinoiden syntyminen on vaatinut markkinahäiriköintiä missään. Pääomamarkkinoiden syntyä on voinut edeltää markkinahäiriköinti, ja kun markkinahäiriköinnistä on luovuttu, ovat markkinat alkaneet toimimaan paremmin.
Perusongelma on se että Tekesin jollekin suomalaiselle yritykselle jakamat rahat on aina verotettu muilta suomalaisilta yrityksiltä. Eli vaikka jonkun yrityksen kilpailukyky paranisi tuen avulla, huononee kaikkien muiden kilpailukyky vähintään yhtä paljon.
Linkin tämän kirjoituksen mielenosoitus-ryhmään, toivottavasti teitä ei tämä haittaa?
TykkääTykkää
Itse olen saanut (esimerkiksi tuosta linkkaamastani kirjoituksesta http://www.sitra.fi/artikkelit/2011/taneli-heikka-helsinki-spring-yritystukien-vallankumous ) sen vaikutelman, että tuo ”markkinahäiriköinti” nimenomaan auttoi markkinat liikkeelle, ja ilman sitä niin ei olisi tapahtunut. En ole varma siitä, miten asiat todella menivät. Olisi hienoa, jos joku saisi kaivettua jonkin uskottavalta vaikuttavan lähteen, jossa tuota auottaisiin lisää. Tuo ”musta tuntuu” -tyyppinen argumenttisi ei kuitenkaan vielä riitä vakuuttamaan minua tässä asiassa, kun aiemmin olen kuullut päinvastaista. Pääomamarkkinat synnytettiin ymmärtääkseni noissa maissa siis nimeomaan tukemalla pääomasijoittajia.
Ja mitä verotukseen tulee, käsittääkseni Tekes-tuet eivät mene mistään erityisestä yritysveropotista, vaan kaikista valtion verovaroista. Suuri osa niistä (tietääkö joku, kuinka suuri?) puolestaan ei tule yrityksiltä, vaan tavallisilta kansalaisilta. Itse henkilökohtaisesti haluan ehdottomasti, että verovarojani käytetään startupien tukemiseen, eikä se heikennä kilpailukykyäni lainkaan.
Ja toistanpa vielä edellisessä kommentissa esittämäni kysymyksen: millaisia konkreettisia kehitysideoita mielenosoittajilla on toimivien pääomamarkkinoiden luomiseksi Suomeen? Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää.
Kiitos linkityksestä ja hyvistä kommenteista, olemme mielellämme mukana tässä keskustelussa!
TykkääTykkää
En näe, että verotus olisi suurin syy, jolla Tekes heikentää muiden yritysten kilpailukykyä. Toki jos Tekesin lakkauttaminen laskisi esim arvonlisäveroa (tai yritysveroa) jäisi yrityksille enemmän käteen, mutta en usko, että pienten veroprosenttimuutosten merkityskilpailukykyyn on ratkaiseva. Ja yritysvero kohdistuu muutenkin voittoon, joka edistää kilpailukykyä vain myöhempinä vuosina tehtyjen mahdollisten investointien muodossa.
Kilpailun vääristäminen siten, että tukea saava yritys voi jonkin aikaa myydä tuotteitaan halvemmalla, on minusta todellisempi markkinahäiriköinnin mahdollisuus, mutta kuten Juho ylempänä totesikin, jos tukea kohdennetaan erityisesti yrityksille, jonka kilpailijat ovat pääasiassa ulkomaisia, tämä tuntuu valtion näkökulmasta järkevältä oman talouden edistämiseltä.
Globaalista näkökulmasta moinenkaan markkinahäiriköinti ei välttämättä ole fiksua pidemmän päälle, tai ainakaan reilua. 🙂 Esim. mobiilivalmistajia todennäköisesti hiukan sapettaa, jos muutenkin halvan työvoiman alueella, suuryrityksille pistetään vielä massiivista valtion tukea, jonka avulla polkea hinnat pohjalukemiin.
Mutta on vaikea sanoa mikä olisi paras malli, joten minäkin olen kiinnostunut kuulemaan konkreettisia ehdotuksia paremmaksi järjestelmäksi. En usko, että hyvin toimivat rahoitusmarkkinat ilmestyvät tänne, ihan vain sillä että Tekes katoaisi. Nyt Tekes antaa mielestäni arvokasta tukea, jolloin Suomesta käsin (jossa riskirahaa on tarjolla vähemmän) on mahdollista kilpailla esim. piilaakson startupien kanssa.
Mutta kuten sanottu, kaikki tuki väistämättä vääristää kilpailua. Offtopic-esimerkkinä: Miksi lihan ja kasvisten hinnan suhde ruokakaupassa ei ole lähelläkään sitä suhdetta, kuinka paljon kasviksia kyseisen tuotteen ”valmistamiseen” on kulunut? Valtion tuilla on yleensä alunperin perustellut tavoitteet, mutta ei välttämättä terveelliset vaikutukset.
TykkääTykkää
Tekes voisi myös ilmaisen tuen sijasta tarjota rahaa yksinkertaisemmin convertible notena (”vaihtovelkakirjalaina”?) missä rahoitus muuntuu osuudeksi kun yritys nostaa valuoidun kierroksen tai esim viiden vuoden aikaikkuna menee umpeen.
Tuo vähentäisi hieman ”ilmaisen rahan” houkuttavuutta ja markkinahäiriötä, sekä mahdollisesti ohjaisi rahaa yrittäjille jotka oikeasti tähtäävät firman rakentamiseen.
Convertible note olisi myös ehdoiltaan selkeämpi eikä välttämättä vaatisi mitään raportointia. Tietenkin alkuun voisi olla jokin filtteri että mitkä yritykset lainaa voisivat hakea.
Tekesillä on myös nykyäänkin jo tuotekehityslainoja jotka ovat ehdoiltaan ja työmäärältään helpompia, ja joita pitää alkaa viiden vuoden jälkeen maksaa takaisin. Yllättäen nuo eivät ole niin houkuttelevia koska täysin ilmaista rahaa saa pienellä tai suurella paperityöllä.
TykkääTykkää
Erittäin hyvä pointti! Finnvera ja vastaavathan tarjoaa ymmärtääkseni esimerkiksi mallia, jossa ne antaa rahaa tiettyä osuutta vastaan, ja saa rahansa myöhemmän rahoituskierroksen myötä takaisin. Eli käsittääkseni kyseessä on juuri tuollainen ”vaihtovelkakirjalaina”.
Toisaalta, jos rahat pitää maksaa takaisin menestyksen osuessa kohdalle, rankaiseeko sellainen malli nimenomaan niitä, jotka menestyvät, ja ”palkitsee” menestymättömyyden? Jos taas rahat pitää maksaa takaisin vaikka henkilökohtaisella omaisuudella, tuli menestystä tai ei, on kyseessä jo sen verran mittava riski, että se on omiaan vähentämään intoa yrittämiseen.
TykkääTykkää
En näkisi että tuo palkitsisi menestymättömyyttä, yrittäjä kuitenkin häviää aikaa ja vaivaansa joka tapauksessa jos yritys ei menesty.
Noi mallit toimisivat samoin kuin riskirahotus yleensä, että niitä rahoja ei pitäisi maksaa takaisin, varsinkaan henkilökohtaisella omaisuudella, jos yritys ei menesty tai se lopetetaan. Muuten sen lainan voisi yhtä hyvin hakea pankista.
Tärkein ero tuossa on se että raha ei ole ilmaista, ja välttämättä sen raportointivastuuta (ja koko Tekesin organisaatioa) voisi keventää. Kun raha ei ole ilmaista, siitä joutuu joko maksamaan takaisin, tai luovuttamaan osuuden, niin yritykset miettisivät että kannattaako sitä hakea. Menestyvien yrityksien ei enää kannattaisi lypsää tukia.
Nyt se päätös menee ehkä monesti niin että Tekes tukia haetaan aina jos vaan keksitään joku sopiva projekti, ja pystytään uhraamaan työtunteja raportointiin ja muuhun näppäilyyn.
Varsinkin pienelle tai alottavalla yritykselle tuo on vaarallista, koska se voi viedä suhteessa paljon resursseja ja ohjaa ajattelua vääriin asioihin (ei tuotteen tai bisneksen rakentamiseen).
TykkääTykkää
Hyviä pointteja. Takaisinmaksumalli voisi ainakin vaikeuttaa sellaisen tilanteen syntymistä, jossa yritys kitkuttaa vuosikausia eteenpäin Tekes-tuilla kasvamatta juurikaan, ja vielä hukkaa paljon resurssejaan Tekes-työstöön. Tällaisia tarinoita kuulee silloin tällöin. Toisaalta, Rovio oli käsittääkseni hieman vastaavassa tilanteessa ja Tekes koitui sen pelastukseksi. 🙂 Mutta Rovion kohdalla kyse on ehkä kuitenkin jossain määrin poikkeustapauksesta.
Jos noihin lainoihin yhdistäisi vielä sen, että nykytilanteen tavoin 50% rahoista pitää tulla jostain muualta (esimerkiksi omasta pussista), olisi malli erittäin toimiva. Esimerkiksi meidän kaltaisellemme yritykselle se olisi aivan yhtä kannustava (ja toisaalta myös meille yrittäjinä henkilökohtaisesti yhtä riskitön) kuin ”ilmaista rahaa” -mallikin, mutta valtio saisi todennäköisemmin omansa pois. Näiden perustelujen pohjalta olen valmis kannattamaan Tekes-rahoituksen viemistä tähän suuntaan! Onko kenelläkään esittää vastaperusteluita? 🙂
TykkääTykkää
Vaihtovelkakirjalainaaminen olisi tosiaan selvästi vastikkeetonta rahanjakoa parempi tukemismalli. Tästäkin on ollut puhetta mielenosoitus-ryhmässä.
Juholle sen verran, että en oikein ymmärtänyt mitä tarkoitit kun sanoit että veroistasi maksetut yritystuet eivät vaikuta kilpailukykyysi lainkaan. Yleisesti ottaen suomalaisen työntekijän kilpailukykyyn (verratuna esim. virolaiseen työntekijään) vaikuttaa aika merkittävästi se kuinka paljon veroja suomalainen työntekijä palkastaan joutuu maksamaan.
Väite, jonka mukaan pääomamarkkinat syntyisivät valtion harjoittaman markkinahäiriköinin seurauksena taas on suoraan sanottuna niin erikoinen, että siihen on vaikea kommentoida mitään. Pääomamarkkinathan toimivat Suomessakin, joskaan eivät ole niin vilkkaat kuin Piilaaksossa. Yleisesti ottaen pääomamarkkinat ovat vilkkaat siellä missä yritysten kasvunäkymät ja toimintaympäristö ovat hyvät. Tekes-mielenosoituksen tarkoituksena on edesauttaa Suomen muutosta reilummaksi ja kustannustehokkaammaksi yhteiskunnaksi, jonka seurauksena pääomamarkkinatkin oletettavasti vilkastuisivat.
TykkääTykkää
Olet tosiaan aivan oikeassa tuossa, verotus vaikuttaa myös minun kilpailukykyyni! Mutta itse siis näen startupien tukemisen verovaroistani hyödyllisenä nimenomaan sen takia, että pitkällä tähtäimellä uskon sen parantavan myös minun kilpailukykyäni valtion lisääntyneiden verotulojen muodossa.
Minusta Suomen tilanteen uudistajien olisi tärkeää perehtyä siihen, millaisista syistä Piilaaksossa, Israelissa ja muissa maissa on nykyinen vilkkaiden pääomamarkkinoiden tilanne saavutettuna. Olen törmännyt tuohon huomautukseen valtion tuen merkityksestä usein, joten minusta sitä ei voida Suomen uudistuksia pohdittaessa vain ohittaa ”erikoisena”, vaan olisi selvitettävä mistä asiassa on todella kyse.
Valtionvelkakirjalainaaminen voisi tosiaan olla nykyistä mallia järkevämpi. Onko se siis ehdotuksenne nykymallin kehittämiseksi? Ymmärsin että haluaisitte Tekesistä eroon kokonaan. En vieläkään kuullut näitä konkreettisia ehdotuksia, olisi mahdollista saada vaikka linkki jonkinlaiseen manifestiin tai vastaavaan, jossa konkreettiset kehittämistoimenpiteet on määritelty?
Pahoittelen että toistan hieman itseäni tässä, mutta kritiikkiä on vaikea saada perille, ellei sen yhteydessä esitä itse rakentavia muutosehdotuksia. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen tulee muuttua reilummaksi ja kustannustehokkaammaksi yhteiskunnaksi ja pääomamarkkinat saatava vilkastumaan. Kyse on vain siitä, millä keinoilla tähän päästään. Nyt tarvitaan konkreettisia ehdotuksia ja perusteluita niille. Omasta näkökulmastani Tekes-mielenosoittajien ”Tekes alas!” -huudot eivät tunnu toistaiseksi kovin uskottavilta, koska en ole kuullut uskottavia esityksiä siitä, mitä tulee tilalle.
TykkääTykkää
En tiedä voiko paljon konkreettisempia ehdotuksia esittää kuin että vastikkeeton tuki on lopetettava ja Tekesille on määrättävä tuottovaatimus. Vaihtoehtona on Tekesin lopettaminen.
Emme siis esitä mitään vastikkeetonta rahoitusta tai markkinahäiriköintiä nykyisten tilalle.
Perusteet parannusehdotuksille on käyty aika perinpohjaisesti läpi mielenosoitus-ryhmän statuspäivityksissä, joten niihin kannattaa tutustua myös.
TykkääTykkää
”Vastikkeeton tuki on lopetettava” ei vielä pidä sisällään sitä, millaista vastikkeellista tukea tarjoaisitte käytännössä tilalle. Tätä siis tarkoitin. Olisiko se siis esimerkiksi tuo Karrin mainitsema malli? Vaiko tuki pois kokonaan? Vai jotain muuta?
Myös tuottovaatimuksesta olisi kiinnostavaa kuulla tarkemmin: millainen se käytännössä olisi, ja miten se vaikuttaisi käytännössä Tekes-virkamiehen toimintaan. Itse pelkään, että se käytännössä pakottaisi Tekesin sijoittamaan ainoastaan ”riskittömiin” yrityksiin.
Keskustelin itse vähän aikaa sitten suomalaisen enkelisijoittajan kanssa ja hän kertoi minulle, että suomalaiset enkelisijoittajat eivät mielellään laita rahojaan peliyrityksiin eikä kuluttajille suunnattuihin verkkopalveluihin. Näiden yritysten ongelma kun on, että tuottopotentiaali on valtava, mutta toisaalta riski liian iso. Käytännössä houkuttelevat sijoituskohteet ovat yrityksiä, jotka kehittävät teknologiaa, jonka joku isompi yritys on todennäköisesti kiinnostunut ostamaan.
Tämä tilanne, jossa riskinotosta kiinnostuneita pääomasijoittajia on vaikea löytää, on ikävä. Se aiheuttaa sen, että Rovion tapaisia menestystarinoita on vaikeampi synnyttää. Siksi itse tuen riskin loiventamista esimerkiksi Karrin kuvailemalla tukimallilla.
TykkääTykkää
Vastikkeellista tukea ovat lainat, vaihtovelkakirjalainat sekä osakkeita vastaan annettu rahoitus. Oleellista ei mielestäni ole rajoittaa tukea vain tietyntyyppiseksi, vaan ylipäätään saada aina tuelle vastine.
Tuottovaatimuksen asettaminen tarkoittaisi sitä että Tekesille ei enää annettaisi verovaroja, ja Tekesin tulisi pärjätä samoilla ehdoilla kuin yksityisetkin sijoittajat. Todennäköisesti Tekesin toiminta tulisi ilman verovaroja supistumaan nopeasti, sillä valtio-omisteiset yritykset tuottavat yleensä heikommin kuin yksityiset, ja Tekesin omat toimintakulut ovat merkittävät.
Käytännössä ehdotukset siis johtaisivat Tekesin toiminnan voimakkaaseen sopistumiseen, ja jollain aikavälillä myös loppumiseen. Pidämme näitä lakkauttamisen vaihtoehtoja kuitenkin esillä, koska valitettavan moni ei tiedä että Tekes-tuet ovat vastikkeettomia, ja että Tekes tosiaan käyttää suuria määriä verovaroja markkinahäiriköintiinsä.
Eli olet siinä ihan oikeassa että mielenosoittajien viestin voi tiivistää ”Tekes alas!” -huudoksi, sillä tähän kaikki esitetyt vaihtoehdot tähtäävät.
TykkääTykkää
Kiitoksia näistä tarkennuksista. Tarkennan vielä omaa alkuperäistä kysymystäni: esitättekö (Tekesin alasajon lisäksi) mitään keinoja sille, miten Suomen pääomamarkkinat saadaan elävöitettyä? Vai uskotteko, että siihen riittää pelkkä Tekesin lakkauttaminen? Minun on vaikea nähdä, että se pelkästään vaikuttaisi positiivisesti pääomamarkkinoihin, pelkään että asiassa kävisi juuri päinvastoin.
TykkääTykkää
No varmasti muitakin pääomamarkkinoita elävöittäviä toimenpiteitä löytyy, mutta ne eivät suoraan liity mielenosoituksen teemaan eli Tekes-tukien vastustamiseen. Lisäksi on vähän harhaanjohtavaa pitää tavoitteena pääomamarkkinoiden elävöittämistä, kun parempi tavoite olisi suomalaisten mahdollisimman korkea hyvinvointi. Hyvinvoinnin kustannuksella voidaan usein käyttää rahaa jonkun muun tavoitteen toteuttamiseen, ja tämän takia tulisi aina muistaa pitää tavoite oikeana. Hyvä esimerkki tästä on täystyöllisyys, joka on sinänsä positiivinen asia, ja helposti saavutettavissa valtion toimenpiteillä, mutta ei välttämättä ole hyvinvoinnin kannalta positiivinen juttu.
TykkääTykkää
Hyvä pointti tuo, että on syytä pitää lopullisempi tavoite mielessä, eikä keskittyä liikaa välitavoitteisiin. Tekesin alasajo, johon mielenosoitus keskittyy, kuulosaa kuitenkin minusta juuri tuollaiselta välitavoitteelta. Käytännön positiivinen vaikutus siis olisi Tekesiin nyt menevien verorahojen säästyminen, jolloin ne voitaisin käyttää hyvinvointia lisäävästi tavalla X.
Mutta en ola yhtään vakuuttunut että tuo tapa X lisäisi hyvinvointia yhtä paljon kuin Tekesin lakkauttaminen sitä vähentäisi.
Mielestäni Tekesin lakkauttaminen siis vähentää hyvinvointia sen takia, että tekee aloittavien yrityksien tiestä hiukan hankalampaa, jolloin niitä todennäköisesti syntyy (tai selviää alkuvaiheen yli) vähemmän, millä on taas negatiivista vaikutusta valtiontalouteen (ja sitä kautta muidenkin kuin yrittäjien tai sitä suunnittelevien hyvinvointiin).
Esim. meille Tekes tuen saaminen on osoittautunut tähän mennessä helpommaksi kuin yksityisen sijoituksen. Eli ilman Tekesiä tilanne näyttäisi paljon huonommalta. Näin ollen vastustan lakkauttamista, jos ei täydentäviä vaihtoehtoja esitetä tilalle, sillä uskon kokonaisvaikutuksen olevan negatiivinen. Kaikkien tukien muuttaminen vastikkeelliseksi, saattaisi sen sijaan olla hyväkin idea. Yrittäjän näkökulmasta tuki on toki lainaa houkuttelevampi vaihtoehto, mutta esim. voitoista tietyllä osuudella myöhemmin takaisin maksettava tuki olisi mielestäni hyvinkin reilu malli. Eikä yrittäjällä ole mielestäni mitään perusteita vaatia vastikkeetonta rahaa, mutta jos vastikkeettomia tukimuotoja on tarjolla, toki niitä suositaan.
Tuo muutos yksistään todennäköisesti pienentäisi Tekesin kuluttamaa rahamäärää (tai lisäisi mahdollisuuksia tukien jakamiseen), ja se myös vähentäisi toiminnallaan jo pärjäävien yritysten motivaatiota nostella Tekes-tukia.
TykkääTykkää
Tekesin jakamat rahat ovat kuitenkin peräisin tuottavilta ja veroa maksavilta yrityksiltä. Tekes siis siirtää verovaroja näiden tuottavien yritysten taskuista sellaisille yrityksille, jotka eivät välttämättä mitään tuota, eikä ole moni niistä tuota rahaa koskaan.
Jos rahat jätettäisiin verottamatta, voisivat tuottavat yritykset investoida rahat tuotekehitykseen, toimintansa kehittämiseen tai ihan uusien markkinoiden avaamiseen.
Yritykset toimivat nykyään kovassa globaalissa kilpailussa. Tekesin toiminta heikentää jo toimivien suomalaisten yritysten kilpailukykyä, ja tästä syystä Tekes on mielestäni hyvinvoinnin kannalta haitallinen.
TykkääTykkää
Yritys maksaa veroa ymmärtääkseni tilikauden voitosta? (jos puhutaan yritysverosta eikä ALV:stä) Jos yritys investoi rahat tuotekehitykseen, toimintansa kehittämiseen tai ihan uusien markkinoiden avaamiseen, tuo kulutettu raha pienentää yrityksen voittoa ko. tilikaudella, eikä siitä osuudesta makseta veroa.
Toki, jos tilikaudella 1 tehdään voittoa ja rahat investoidaan vasta tilikaudella 2, on välissä maksettava vero voitosta, mutta joka tapauksessa tilikaudella 2 tehty investointi vähentää tilikauden 2 voittoa ja siten maksettavan veron määrää. En tunne käytännön todellisuutta voittoa tekevien yritysten taloudesta niin hyvin, että osaisin sanoa, miten tämä käytännössä menee, mutta näin yksinkertaisella logiikalla laskien, korkea verotus ei pienennä mahdollisuuksia investointeihin (ainakaan siis saman tilikauden aikana), vaan itseasiassa motivoi investoimaan rahat toimintaan, sen sijaan, että yritys tekisi enemmän verotettavaa voittoa esim. omistajille jaettavaksi.
TykkääTykkää
Yritykset maksavat myös arvonlisäveroa kuten mainitsit (ja monia muita lakisääteisiä maksuja). Lisäksi yrityksen työntekijöiden maksamat palkkaverot peritään yrityksen työntekijälle maksamista rahoista. Jos palkkaverotus olisi alempi, vähentäisi tämä yrityksen tarvetta maksaa niin korkeaa palkkaa.
On totta, että vaikka yhteisöveron alentaminen kasvattaa yrityksen omistajille jäävää voittoa (eikä siis suoraan motivoi voitonjaon sijasta kasvattamaan yrityksen tekemiä investointeja), kannustaa alhainen yhteisövero silti entistä useampaa alkamaan yrittäjäksi, sekä piristää pääomamarkkinoita, sillä sijoittajillekin on odotettavissa tällöin enemmän verojenjälkeistä tuottoa. Voitontavoittelu on kuitenkin yritys- ja sijoitustoiminnan perimmäinen motivaatio.
Lisäksi vaikka investoinnit alentavat yrityksen tulosta, niin kaikki investoinnit eivät ole täysimääräisesti luettavissa kuluiksi hankintavuonna. Esim. laitteistohankinnat vähennetään osittaisina poistoina tulevina vuosina.
Loppujen lopuksi sillä ei ole hirveästi väliä mitä veroja (alv, palkka, yhteisö tms.) Tekesin kuluja vastaavalla summalla laskettaisiin, yritykset ne kaikki verot kuitenkin maksavat viimeistään voittoa jakaessaan, joten kaikkien verojen alentaminen parantaa suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
TykkääTykkää
Hyviä pointteja. On totta, että mitä vähemmän yritykseltä menee veroihin tai muihin maksuihin, sitä enemmän on käytettävissä toiminnan kehittämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen tai omistajien/perustajien motivointiin.
Kuitenkin, jos Tekesin yrityksille maksettamista tuista luovuttaisiin kokonaan (yht 326 miljoonaa vuonna 2011) ja säästyneet rahat pistettäisiin kokonaan yhteisöveron alentamiseen, tarvitsisi verotuloja kerätä vuoden 2011 lukeman (4 352 miljoonaa, sivu 7) sijaan tuo 326 miljoonaa vähemmän, eli 4 026 miljoonaa. Tuon 7,5% pienemmän summan keräämiseen riittäisi siis 7,5 prosenttia (ei prosentttiyksikköä) pienempi yhteisöveroprosentti. Eli käytännössä yhteisöveron olis vuonna 2011 voinut laskea 26%:sta 24,05%:iin.
En usko, että kovin moni aloittava yrittäjä tuijottaa tuota veroprosenttia, miettiessään alkaako yrittäjäksi vai ei. Mielessä on ihan muut kysymykset, kuten miten pärjätä alkuvaiheen yli, kun tulot eivät vielä kata kuluja. Ja noihin kysymyksiin Tekesin tarjoamat yritystuet voivat tarjota paljon motivoivamman vastauksen, kuin lupaus 2% pienemmista yhteisöveroista, sitten kun yriys alkaa tehdä voittoa.
Itse en edes tiennyt, että yhteisö vero itseasiassa laskettiin tämän vuoden tammikuussa 26%:sta 24,50%:iin. Eli ainakaan minuun motivaatiooni tuo muutos ei ole vaikuttanut lainkaan. (toisaalta emme vielä tee voittoa, joten veroprosentilla ei ole ollut väliä.)
Uskon, että kilpailukyvyn avaintekijät ovat jossain ihan muualla kuin parin prosentin viilauksissa kulurakenteissa. Suomi ei kuitenkaan pysty kustannustehokkuudellaan kilpailemaan halvemman työvoiman maiden kanssa (joita taitaa olla suurin osa maailman maista). On tehtävä jotain, mikä menee kaupaksi muunkin kuin minimiin viilatun hinnan perusteella. Joskus tällaisten tuotteiden löytäminen edellyttää melkoista riskinottoa, ja tuota riskinottoa tukemassa näen Tekesin rahoituksen hyödyllisenä, sillä nykyisen ymmärrykseni mukaan yksityistä rahaa irtoaa Suomessa ensimmäisenä projekteille, jossa tuotto näyttää varmemmalta ja esim. konsepti on jo jollain tapaa maailmalla todistettu. Tämä ei ole omiaan ruokkimaan todella mullistavia ideoita, joihin Suomen kilpailukyky uskoakseni voi nojata paremmin kuin vain toimivaksi havaitun parantamiseen.
Toisin sanoen, uskon että suomalaisten yritysten kilpailukyky, ei merkittävästi pienillä hinnanalennuksilla parane. (2% yhteisöveroalennuksen siirto myyntihintoihin, tarkoittaisi katteesta riippuen maksimissaan 2% halvempia hintoja. Käytännssä toddenäköisesti alle 1% muutos.) Eli vaikka suunta on hyvä, en usko, että pelkkä Tekesin yritystukien lakkauttaminen heilauttaisi kilpailukykyä yhtään mihinkään. Sen sijaan uudet ja luovat ideat voivat sen tehdä, ja jos Tekesiin upotetut verorahat auttavat edes muutamaa sellaista per vuosi pääsemään maailman markkinoille, on rahojen upottaminen mielestäni järkevämpää kuin pieni veroale.
Tämä pitkäksi venynyt paasaus siis lähinnä verojen vaikutuksesta motivaatioon ja kilpailukykyyn, ei puolustus sille, että tukea tulisi jakaa vastikkeettomasti. Pointti on, että vaikka kyseessä on ”markkinahäiriköinti”, tuntuu sen vaikutus toimivien liikeyritysten talouteen hyvin pieneltä, verrattuna potentiaaliiin, minkä uusien innovaatioiden kasvu saattaa kansantaloudelle tuoda.
TykkääTykkää
Kiitos laskuista, selvittävät hyvin mistä käytännössä on kyse.
On totta että yhteisöveroprosenttia eivät niinkään tuijota aloittavat yrittäjät. Sitä sen sijaan miettivät yritykset jotka laskevat olisiko toimintoja halvempi siirtää ulkomaille vai laajentaa Suomessa, sekä sijoittajat jotka harkitsevat suomalaisiin yrityksiin sijoittamista.
Suomessa on monia hyviä puolia yrittäjän näkökulmasta, mutta korkea verotus on yksi selkeä haitta. Jos Suomessa halutaan luoda toimivat pääomamarkkinat ja pitää kiinni jo toimivista ja tuottavista yrityksistä, olisi verotuksen alentaminen perusteltua.
Itse olen saanut sekä Tekes-tukia että yksityistä rahoitusta firmalleni. Yksityinen rahoittaja kertoi että hän ei koskaan sijoita bisnekseen jolla ei ole kilpailua, koska tällöin idean täytyy on älytön (tai vaihtoehtoisesti markkinatutkimusta ei ole tehty, eikä kilpailijoista ole sen takia tietoa). Tältä pohjalta en pidä järkevänä että myöskään Tekesin rahoja ihan hirveän mullistaviin ja ainutlaatuisiin hankkeisin käytettäisiin.
TykkääTykkää
Toi on kyllä hyvä pointti, että sijoitusten kannattavuutta arvioivat sijoittajat todennäköisesti enemmän tuijottavat pieniä eroja prosenteissa. Sitä näkökulmaa osaan arvioida paljon vähemmän, eli en osaa sanoa yhtään kuinka suuret muutokset verotuksessa alkavat olla merkittäviä tuon kannalta.
Olen itsekin kuullut tuosta, että jos kilpailijoita ei löydy, epäilykset heräävät, ja siinä on kyllä perää. Pointtina mulla ensisijaisesti oli siis se, että suomalaisten yritysten pitää pystyä sitä olemassa olevaa kilpailua vastaan kisaamaan, jollain muulla kuin alhaisen kustannusrakenteen mahdollistamalla hinnalla. Eli jos/kun toimialalla on kilpailua pitää mielessä olla jotain ”mullistavaa”, mitä aikoo tehdä paremmin.
TykkääTykkää