Yleensä yritykset pyrkivät kertomaan itsestään niin vähän kuin mahdollista. Tämä on varsin ymmärrettävää. Tyypillisin syy on, että yrityksellä on ns. liikesalaisuuksia: jos ne paljastetaan, kilpailijat käyttävät tietoa hyväkseen, mistä aiheutuu yritykselle haittaa.
Avoimuudesta on myös vaivaa: esimerkiksi tällaisen blogin ylläpitämiseen kuluu aikaa, ohjelmiston lähdekoodin avaamiseen hurahtaa myös tovi jos toinenkin, ja lisäksi pitää myös varmistaa kaikilta sidosryhmien edustajilta, ettei vahingossa paljasta tietoja, jotka nämä haluavat pitää salassa.
Mitä järkeä tällaisessa avoimuudessa siis on? Miksi me teemme tämän? Tässä muutamia syitä.
Vastavuoroisuus
Uskomme, että jos pystymme antamaan jotain suomalaisille yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille, saamme myös samalla jotakin. Meidän tapauksessamme se voi olla esimerkiksi ideoiden testaamista, palautetta tai huomautuksia siitä, että toiminnassamme on jotain pielessä. Jos nyhjää omassa kammarissaan, virheitä on vaikeampi huomata.
Kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitykseen viittaava ”Linus’ Law” sanoo:
Given enough eyeballs, all bugs are shallow.
Markkinointi
Yrityksen pitää erottua massasta tullakseen huomatuksi. Paras tapa markkinoida ei ole se, että kerrotaan, kuinka erinomaisia ollaan. Paras tapa on, että kerrotaan muille jotakin, mistä on näille hyötyä, ja siinä sivussa tuodaan esille myös omaa toimintaa. Tästä hyvän esimerkin antaa mainio, jokaisen yrittäjäksi haaveilevan pakolliseen lukemistoon kuuluva Rework-kirja. Kirjan ovat kirjoittaneet ohjelmistokehittäjät toimintansa sivutuotteena. Kirjan ja bloginsa avulla 37signals-yritys on pystynyt luomaan itselleen yleisön, ja sitä myötä pystynyt tekemään toimintaansa ja tuotteitaan tunnetuiksi.
Itsensä pitäminen varpaillaan
Yrittäjyys ei ole leikin asia. Me olemme liikkeellä tosimielellä ja haluamme tehdä homman kerralla kunnolla. Siksi meidän on syytä pitää huolta siitä, että toimimme oikealla tavalla. Yksi hyvä keino huolellisuuden lisäämiseen on julkisen nolauksen uhka. Jos pakotamme itsemme pitämään toimintamme julkisena, ja – Antin sanoin – ”turaamme” oikein kunnolla, voimme olla varmoja siitä, että meille nauretaan. Uhka tästä toivottavasti pakottaa meidät olemaan huolellisempia, mikä puolestaan vähentää turailua.
Epäilysten välttäminen
Yritysten tarkoitusperiin suhtaudutaan usein epäilevästi. Meidän kohdeyleisöämme ovat yritysten lisäksi erilaiset yhdistykset ja järjestöt, joita erityisesti saattaa mietityttää sitoutuminen kaupallisen tahon palveluihin. Me pelaamme avoimin kortein. Meidän asiakkaamme tietävät, mitä ostavat ja keneltä.
Kopioinnin estäminen
Tämä argumentti kuulostaa ensi alkuun epäintuitiiviselta. Eikö avoimuus nimenomaan johda siihen, että kilpailijat voivat kopioida ideamme ja matkia meitä? Kenties. Me emme kuitenkaan usko, että niin tapahtuu meitä haittaavassa määrin.
Ideoidemme avoin dokumentointi tarkoittaa, että on julkisesti tiedossa, mitä olemme suunnitelleet ja milloin. Silloin kilpailijalta vaatii jo hieman pokkaa omia ideamme ja koodimme sellaisinaan ja väittää niitä omikseen. Toisaalta emme ylipäänsä pidä muita samalla kentällä toimivia yrityksiä kilpailijoinamme, sillä tällaisen yhteiskunnallisen yrityksen ollessa kyseessä kilpailemisessa ei yksinkertaisesti ole järkeä. Mieluummin kannattaa tehdä yhteistyötä. Jos siis jollekulle on ideoistamme iloa ja apua, se on pelkästään positiivista.
Liikesalaisuudettomuus
Avoimuus ei todennäköisesti sovi kaikille. Jos Apple jakaisi kaikki liikesalaisuutensa avoimesti netissä, se ei todennäköisesti olisi siinä asemassa, jossa se on nyt. Teknologisten keksintöjen tapauksessa on varmasti usein järkevää suojata immateriaalioikeudet patentein ja vastaavin mekanismein.
Meillä ei kuitenkaan ole mitään salattavaa. Kaikki ohjelmakoodimme on vapaasti ladattavissa netistä. Olemme palveluyritys, jonka menestyminen tai kaatuminen perustuu meidän henkilökohtaiseen osaamiseemme: siihen, että juuri me tiedämme parhaiten, miten luomamme palvelut toimivat ja miten niitä kannattaa soveltaa.
Idealismi
Sitä pitänee olla mukana hiukan, jotta tällaiseen hulluuteen lähtee. 🙂 Me uskomme tähän juttuun ihan oikeasti ja toivomme, että pystymme tällä tavalla tekemään maailmasta hieman paremman paikan. Tällainen toiminta tuntuu merkitykselliseltä, ja sitä parempaa motivaattoria on vaikea keksiä.
Kuulostaako täysin pähkähullulta? Millaisia vasta-argumentteja näihin väitteisiin voisi esittää? Kirjoita kommentti ja kerro siitä meille ja muille lukijoille! Se juuri on tämän blogin tarkoitus: oppiminen ja tiedon jakaminen.
Avoin Yritys 
Paluuviite: Läpinäkyvää yritystoimintaa | Avoin yritys
Mainiota hommaa! Pidän kovasti ajatuksesta. Hahmottelen itse juuri ehkä joskus toteutuvaa uudenlaista yritys/yhteisötoimintaa, jolla voisin pitää nälän ja vilun loitolla ja tavata mielenkiintoisia ihmisiä.
Toiminnan perustana on vanhemmiltani perinnöksi tuleva maatila Pohjois-Karjalassa. Ajatus on, että vanhasta maatilasta tulee residenssiajatushautomo, joka tuottaa ideapalveluita paikallisille tahoille (maakunta, korkeakoulut, yritykset, yhteisöt). Residenssiin ovat tervetulleita eri alojen taiteilijat, journalistit, tutkijat ja muut asiantuntijat. Jokainen asiantuntija on velvoitettu luennoimaan/esittämään/kirjoittamaan jotain omasta alastaan. Luennot/esitykset kustantaa yhteistyötaho ja nämä tulot käytetään hautomon pyörittämiseen.
Perusidea on myös minimoida rahan käyttö. Hautomo tuottaa ruokaa omaan käyttöön ja residenssiin tulevat voivat (tai ehkä ovat velvoitettua) osallistumaan hieman (pari tuntia päivässä) osallistumaan tilan askareisiin. Yhteisöllisyyttä, ekologisuutta, hyvän tuottamista riutavalle maaseudulle ja irtautumista talouden oravanpyörästä, edes osittain.
Teidän Avoin yritys voisi toimia tällaisen ideahahmotelman hyvänä esikuvana. Seuraan mielenkiinnolla miten teille käy!
TykkääTykkää
Tuo maatilalle syntyvä ajatushautomo kuulostaa varsin kiinnostavalta. Mieleen tulevat minun ja Antin aiemmat pohdinnat ”IT-farmista”: suunnittelimme, että voisimme pistää pystyyn firman, joka pitää majaansa maatilalla. Koodihommia tehtäisiin sen verran, että välttämättömät elinkustannukset saataisiin katettua, suurin osa ruuasta tuotettaisiin itse jne. Sinulla toki homma selvästi pidemmälle mietittynä, kun konkreettinen maatilakin on olemassa. Kuulostaa mainiolta hahmotelmalta, go for it! 🙂
TykkääTykkää
Heh, siistiä tosiaan kuulla suunnitelmista maatilan hyödyntämisestä! Kuten Juho jo kommentoikin IT-farmi-ideasta on joskus juteltu. Ois kiva kuulla kyllä miten sun projekti etenee. Jos saat homman pyörimään mukavasti, ni mallia voinee toistaa muuallakin. Suomessa lienee muutama maatilarakennus vapaana tai vapautumassa, joille voisi tehdä hyvää, jos paikan saisi viljelyn ohella muuhunkin käyttöön.
Ja jos tollasia samankaltaisella mallilla toimivia residenssejä ois Suomessa useempia, ni se vois mahdollistaa myös kivaa vaihtelua, jos porukka vois liikkua vapaasti paikkojen välillä. 🙂
Ehkä me vielä joku päivä sisustetaan yrityksemme konttoria maatilarakennuksen ullakolle… Ellei sitten vaihtoehtoidea vanhan bussin hankkimisesta toimistoksi aja ohi.. 😉
TykkääTykkää
Jesh, katotaan jos homma joskus konkertisoituu. Noissa vaihtuvissa työpisteissähän HUB on jo aika hyvin näyttänyt esimerkkiä.
IT-farmi olisi kyllä varsin hauska! 😀 Eiköhän sitäkin tuohon saada sovitettu, jos projekti joskus toteutuu. Ehkä suurimpia esteitä on saada tuo parempi puolisko muuttamaan farmille 😉
TykkääTykkää
Kuulostaa täysin pähkähullulta, mutta hyvä niin! Ei tässä hullussa maailmassa pärjää ilman pikkuisen vajaata pakkaa;)
Mielenkiintoinen idea ja pisteet siitä, että olette lähteneet toteuttamaan sitä. Avoimuudesta puhutaan paljon, paljon jää pelkäksi puheeksi. Hienoa, että toimeen tarttuviakin löytyy.
En tutustunut sivustoon tarkemmin vielä, joten vastaus saattaa jossain piilläkin, mutta kun edustan tätä kaikkimullehetinyt-sukupolvea niin kysyn tätä kautta; millaiset euromääräiset tavoitteet hommalla on? Ihan sikäli tuli mieleen, että ”liikesalaisuudettomuus”- kohdassa mainitaan Apple esimerkkinä. Onko jossain syvällä sopukoissa siis tavoitteena omenayhtiön vertainen alarivi? Sehän on meinaten täysin mahdollinen.
Toi kopioinnin estäminen-kohta on toisaalta nerokas ja toisaalta itsestäänselvä; tällä tavoinhan on toimittu jo kauan ja varsinkin nyt kun yleinen ajatus on, että ”jos joku on sen tehnyt, sitä ei kannata tehdä uudestaan”, te omitte (toivottavasti) menestyksekkäästi kaikki toimintamallit itsellenne tehdessänne niistä heti julkisia.
Mitä tämä ”Meidän kohdeyleisöämme ovat erilaiset yhdistykset ja järjestöt, joita erityisesti saattaa mietityttää tuotteiden ostaminen kaupalliselta yritykseltä” tarkoittaa? Sori, kirjoitan tätä ensimmäisenä hommana aamulla, joten ei ehkä leikkaa niin hyvin kun parin tunnin päästä, mutta eikö yritys ole aina kaupallinen ja ketä voisi erityisesti mietityttää tuotteiden ostaminen…normaalilta yritykseltä?
Missä muuten saattaisi mennä teidän avoimuutenne raja? Nostan hattua pakotteelle pitää kaikki avoimena, mutta ihmisluonteen epävarmuuden tuntien tämä kiinnostaa.
Kaikkea parasta teille ja yritykselle! Rohkeus palkitaan taatusti.
TykkääTykkää
Kiitos pitkästä kommentista ja kannustavista sanoista, hyviä pointteja! Kieltämättä vähän hullulta projekti tuntuu itsestäkin, mutta on myös sama fiilis siitä, että vähän hulluutta pitää matkassa ollakin.
Mitä euromääräisiin tavoitteisiin tulee, niin sanoisin, että minimitavoite on että saamme molemmat yrityksen kautta elantomme, ja maksimia ei minusta ole tarpeen asettaa. 🙂 Emme miellä itseämme varsinaisesti ”kasvuyritykseksi”, mutta toisaalta jos mahdollisuuksia laajentaa toimintaa sitten avautuukin, ei meillä varmasti ole mitään sitä vastaankaan. Ja toki uskomme omaan palveluumme ja toivomme, että se on jonain päivänä käytössä laajalti ympäri maailmaa.
Tuo mainitsemasi lause kaupallisista yrityksistä oli tosiaan hieman epäselvä, muokkasin mainittua kohtaa hieman. Sillä haettiin lähinnä sitä, että yritykset sitoutuvat mieluummin kaupallisten tahojen palveluiden käyttäjiksi kuin erilaiset yhdistykset ja muut organisaatiot, joiden budjetti on myös usein pienempi.
Avoimuuden rajat menevät varmasti jossakin. Uskon, että on asioita, joita emme voi pitää avoimina. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa tämän blogin käyttäjätunnus ja salasana: jos ne olisivat kaikille avoimia, ilkeämielinen taho voisi käydä poistamassa koko blogin, joten koemme tarpeellisena pitää tunnukset salaisina. Muita esimerkkejä seuraa varmasti jatkossa. Blogin yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin nimenomaan selvittää, missä avoimuuden rajat todella menevät.
TykkääTykkää
Terve,
Loistavaa settiä! Täysi avoimuus on loistava ajatus yrityksen ”strategiaksi”, jonka uskon olevan tulevaisuutta ja syrjäyttävän lopulta perinteisen tavan ajatella yritystoimintaa. Oletteko miettineet myös päätöksen teon ainakin osittain jakamista web 2.0 -työkalujen avulla yhteisölle? Eli kun porukalla on tiedossa kaikki yritykseen liittyvä materiaali, silloinhan olisi aika jees, mikäli toimintaan pääsisi vaikuttamaan esim. äänestyksillä. Meillä on maaliskuussa pystyyn laitettu firma, jonka lähtölaukauksena oli juurikin samantyyppinen ideologia, kuin teillä. mutta totesimme, että yhteisön sisällyttäminen yrityksen toimintaan interaktiivisin (vähän viihteellisinkin) keinoin lisäisi toiminnan aktiivisuutta ja kiinnostavuutta, kun periaatteessa jopa loppuasiakkaat voisivat vaikuttaa prosesseihin ostamiensa tuotteiden/palveluiden osalta. Tietysti tämä asettaa haasteita toiminnan nopeudelle, jonka tärkeys startup -maailmassa korostuu. Mutta se on vain työkalujen ja toiminnankuvauksen tehokkuuden prolematiikkaa (ja selvitettävissä). Olemme kehittämässä applikaatiota, joka mahdollistaa yrityksille avoimen toiminnan hyödyntämistä liikeidean siemenestä lähtien. Olisin kovasti kiinnostunut tapaamaan sekä keskustelemaan asiasta kanssanne aiheesta lisää.
TykkääTykkää
Päätöksentekoon osallistumisen avoimuutta emme vielä ole juuri pohtineet. Lähinnä on ajateltu toiminnan läpinäkyvyyttä ja kommentoinnin mahdollisuuksia, ei välttämättä ihan suoraa vaikuttamista.
Kuulostaa varsin kiinnostavalta, että olette puuhaamassa softaa yrityksille avoimeen toimintaan liittyen! Tapaaminen sopii oikein hyvin, kiva kuulla asiasta tarkemmin. Ainakin Helsingin keskusta – Otaniemi -akselilla pääsemme tapaamisiin kohtuu joustavasti. Varmaan parhaiten iltapäivästä tai alkuillasta. Miltä esim. ensi viikko näyttää?
TykkääTykkää
Paluuviite: Maailmanvalloitus « Kypene
Paluuviite: Voiko avoimeen yritykseen liittyä kuka tahansa? | Avoin yritys