Yksi asia, joista ihmisillä, etenkään suomalaisilla, ei ole tapana olla avoin on raha. Harva esimerkiksi kertoo julkisesti, paljonko saa palkkaa. Vastaavasti harva yritys kertoo tuloistaan ja menoistaan julkisesti enemmän kuin on laissa säädetty. Koska me kuitenkin olemme avoimia yrittäjiä, niin puhutaanpa hieman numeroista ja rahan lähteistä!
Aiemmin kirjoitimme, että TULI-rahoitus kattaa palkkamme heinäkuun loppuun asti. Kävi kuitenkin ilmi, että olimme ymmärtäneet myönnetyt lukemat hiukan väärin: myönnetty summa (3 x 2540€) ei ollutkaan henkilökohtainen bruttopalkka touko-heinäkuulle vaan meille yhteensä tarkoitettu summa kolmelle kuukaudelle, eli vain puolet siitä mitä luulimme. Tämä aiheutti aluksi hämmennystä, sillä olimme hakeneet juuri 2500 euron bruttopalkkaa kesäkuukausille henkilöä kohden.
Myöhemmin tajusimme, että meille myönnettiin nimenomaan hakemuksessamme (kohta 6.3.) ensimmäisenä olleet kuukaudet, ajalle maalis-toukokuu, jolloin työskentelimme yhä Aallossa osa-aikaisena ja haimme vain yritystoimintaan käytetyille päiville palkkaa (kahdelle henkilölle yhteensä 2540€ /kk sivukuluineen). Rahoituksen myöntöprosessissa kuitenkin kesti niin kauan, että maalis-toukokuulle hakemamme raha myönnettiinkin lopulta touko-heinäkuulle, mikä meidän kannaltamme aiheutti haasteita. Tälle ajalle olisimme nimittäin tarvinneet isomman summan, koska meillä ei enää ollut tuloja Aallon osa-aikaisesta työsuhteesta, joka päättyi toukokuun lopussa.
Tarinan opetuksena on, että rahoitusasioissa kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mitä myönnetään, eikä tehdä liikaa oletuksia haetun perusteella. Tässä tapauksesssa itseasiassa väärinkäsityksen vaara jopa huomattiin ajoissa, mutta kommunikaatio epäonnistui myös kun yritimme asian oikeaa laitaa selvittää.
Toinen opetus on se, että hakemusten käsittely kestää (ja saattaa siirtyä useitakin kertoja seuraavaan kokoukseen, jos päättävällä taholla on paljon käsiteltävää) eli ajoissa kannattaa olla. Ilmeisesti ainakaan yleensä Aalto pre-seed funding / TULI -rahoitusta (emme ole tällä hetkellä ihan varmoja siitä, kumpaa tuo nykyinen rahoitus on) ei myönnetä takautuvasti, eli nytkin saimme palkkoja tuon kautta maksuun vasta myöntöpäätöskuusta eteenpäin, vaikka myönnetyt summat oli haettu osin myöntöpäätöstä edeltävälle ajalle.
Toki ilmaista rahaa saavan ei pidä rutista turhia. Aallon tuki on loistava asia ja helpottaa elämää huomattavasti nyt päivätyötulojen lakattua.
Myönnetyistä rahoista maksettiin meille bruttona toukokuussa tuo 2540 ja nyt kesä-heinäkuussa jäljelle jäävä 635 €/kk/nenä. Jälkimmäisen summan suuruuden (lue: pienuuden) selviäminen yllätyksenä kesäkuussa sai meidät pohtimaan myös muita rahoituslähteitä, jotta säästöjä syövien miinusmerkkisten kuukausien määrää voisi minimoida.
Toki yritystoimintaan lähtiessä on syytäkin olla valmis ottamaan henkilökohtaista riskiä ja käyttämään omia säästöjä alkutaipaleen tulokuopan ylittämiseen. Mekin olemme tähän varautuneet, mutta mitä hitaammin säästöt hupenevat, sitä pidempään on kannattavuuden saavuttamista mahdollista tavoitella.
Totesimme, että mahdollisten rahoituslähteiden määrä on vähäinen. Aallon tuki on tarkoitettu nimenomaan ajalle ennen yrityksen perustamista, ja koska meidän on tarkoitus hakea sitä lisää vielä elo-syyskuulle, voimme perustaa yrityksen vasta syyskuun lopulla. Ilman yritystä taas on hankala hakea muuta rahoitusta – paitsi yhtä.
Päätimme kesäkuun lopussa ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi. Molemmat ovat maksaneet IAET-kassan jäsenmaksua jo opiskeluaikana töissä ollessaan, joten työssäoloehto täyttyy. Täten olemme oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, jonka kuukausittainen summa on huomattavasti tuota 635 euroa korkeampi.
Hiukan hassultahan tuo tuntuu starttaavan yrityksen rahoituksen muotona, mutta kuulemamme mukaan emme ole suinkaan ainoita, joiden toimeentulon työttömyyspäiväraha turvaa ennen yrityksen virallista perustamista. Perustamisen jälkeen on mahdollisuus saada työ- ja elinkeinotoimiston myöntämää starttirahaa (huom! starttirahaa on haettava jo ennen varsinaisen yrityksen perustamista, muuten sitä ei saa; rahaa alkaa kuitenkin tulla vasta kun y-tunnus on olemassa), jota aiomme hakea (tälle vaihtoehtona olisi ollut hautomotuki, joka olisi mahdollisesti hieman starttirahaa suurempi, mutta kuulemamme mukaan sen saaminen on haasteellisempaa, joten päädyimme starttirahaan). Huvittavasti kuitenkin starttiraha on puolet pienempi kuin kassajäsenyyden kautta tuleva ansiosidonnainen päiväraha.
Tässä näyttäisi olevan yksi nykyjärjestelmän paljon puhutuista kannustinloukuista, joka ei lyhyellä tähtäimellä rahallisesti motivoi ansiosidonnaista saavaa työtöntä työllistämään itseään yrityksen perustamisen kautta, vaikka starttiraha on olemassa nimenomaan työllistämisen edistämiseksi. Lisäksi parhaassa tapauksessa tuo saamamme Aallon tuki evää meiltä myös oikeuden saada (puolet suurempaa) ansiosidonnaista päivärahaa. Tämä asia on parhaillaan selvityksen alla.
Rahoitus yrityksen perustamisen jälkeen
Starttirahaa voi saada siis n. 550-720€ kuukaudessa. Syyskuun jälkeen toimeentulon pitäisi tulla pääosin starttirahasta ja ensimmäisiltä asiakkailta saatavasta laskutuksista. Kuten yhtälöstä (starttiraha + tähän mennessä varmistuneet asiakkailta tulevat tulot – pääkaupunkiseudun elinkustannukset < 0) voidaan kuitenkin havaita, että saatamme syksyllä tarvita tulorahoituksen lisäksi myös muita tapoja toiminnan rahoittamiseen.
Ensinnäkin, tulemme etsimään kiinnostuneita sijoittajia, aluksi olettavasti ns. enkelirahoittajia. Jos sinulla tai jollain tuttavallasi saattaisi olla kiinnostusta lähteä sijoittamaan tällaiseen kestävämpää kulutusta edistävään avoimen lähdekoodin projektiin, niin yhteydenotot ovat tervetulleita. 🙂 Yksittäisten sijoitusten lisäksi aiomme syksyn aikana alkaa katsella varovasti myös ns. venture-rahastojen suuntaan. Esimerkiksi uuden Open Ocean Capitalin keskittyminen yrityksille suunnattuihin yhteisöllisiin palveluihin ja avoimeen koodiin tuntuu sopivan meidän fokukseemme erinomaisesti.
Toiseksi tulemme varmasti kirjoittamaan erinäisiä hakemuksia myös julkisille tahoille. Näitä ovat esimerkiksi Tekes, Sitra ja Ely-keskus. Rahoituksen haaliminen näiltä tahoilta on kokonaan oma maailmansa, ja Suomessa lienee tällä hetkellä koko joukko ihmisiä, jotka saavat päivätyönsä pelkästään näiden hakemusten teosta. Tästä maailmasta lisää myöhemmin.
Kolmanneksi, olemme tarvittaessa valmiit rahoittamaan alkutaipaleen toimintaa tekemällä Kassin kehityksen ohessa myös pieniä tilaustöitä lähinnä Ruby on Rails -ohjelmistokehityksen ja yhteisölliseen kuluttamiseen liittyvän konsultoinnin muodossa. Jos siis tiedossa on tällaisia hankkeita, joihin tarvitaan osaamista, voi meiltä pyytää tarjousta. Tosin tälle tielle lähdemme vasta, jos rahoitusta ei syystä tai toisesta ole muita reittejä tulossa, sillä näiden projektien aika on luonnollisesti pois Kassin kehitystyöstä, ja internet-startupien maailmassa ei kannata hidastella turhaan.
Mainittakoon vielä kaksi muuta potentiaalista rahanlähdettä, joihin kirjoitamme hakemuksia jo kuluvan kuukauden aikana. Arctic 15 on syyskuun 22. päivä järjestettävä tapahtuma, jossa 15 lupaavaa startup-yritystä pohjolan alueelta (pohjoismaat, Baltia, Venäjä) pääsee esittelemään yrityksensä ja lanseeraamaan jotain uutta suuren yleisön edessä. Parhaille on luvassa rahapalkintoja, mutta tässä tapauksessa rahaa enemmän tähtäimessämme on tapahtuman kautta saatava julkisuus ja hyvä starttitilaisuus syksylle.
Kisan luonteeseen kuuluu siis, että siellä paljastetaan jotain uutta. Tästä johtuen Avoimella yrityksellä onkin siis historiansa ensimmäinen Salaisuus! Tämä lienee yksi kohta sarjassa avoimuuden haasteet: aivan samalla tavalla kuin et paljasta tyttöystävällesi etukäteen, mitä ostit hänelle joululahjaksi, saattaa myös tuotejulkistuksesta kadota jännitys ja sitä myötä median kiinnostus, jos kortit paljastaa liian aikaisin. Vaikka meidän tavoitteenamme onkin olla lähtemättä liikaa tähän tulevien julkistusten mystifiointiin, jossa esimerkiksi Apple on mestari, ajattelimme silti kokeilla tällaistakin lähestymistapaa.
Toinen heinäkuussa kirjoitettava hakemus suuntautuukin sitten hiukan kauemmaksi. Start-Up Chile on Chilen valtion ohjelma, joka pyrkii houkuttelemaan lupaavia startup-yrittäjiä maailmalta aloittelemaan toimintaansa vähintään puolen vuoden ajaksi Chileen. Työtilojen lisäksi Chile tarjoaa mukaan päässeille tiimeille 40 000 dollaria rahoitusta, jolla kahden hengen yritystämme pyörittäisi helposti tuon puolisen vuotta, jonka ajan näillä näkymin Antti viettäisi Chilessä ja Juho osin Suomessa ja osin Ranskassa. Kuulostaa eksoottiselta, mutta uskomme, että tällainen toiminta on nykyaikaiselle verkkopalveluita tekevälle startupille täysin mahdollista ja jopa järkevää. 🙂
Rahoitusmahdollisuuksia siis löytyy niin kotoisilta valtion toimijoilta, kuin maailman toiselta puoleltakin. Sitä mukaan kun näihin tutustutaan, pyritään niistä myös raportoimaan täällä, sillä yksi blogimme tarkoitus on vinkkien ja esimerkin antaminen muille aloittaville tai sitä suunnitteleville yrittäjille. Ja jotta myös blogin vuorovaikutteisuustavoite toteutuu, lisätkää kommenttiosastoon omat vinkkinne yrityksen alkutaipaleen rahoituksesta!
Avoin Yritys 
Starttirahassa ja työttömyystuessa on kuitenkin se ero, että starttirahaa ei menetä vaikka yritys tuottaisikin merkittävästi tuloja yrityksen omistajalle.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi, Jesse. Tämä on toki olennainen ero. Mutta lähinnä ansiosidonnaista päivärahaa nostava työttömän työllistäjänä starttiraha tuntuu haasteelliselta, koska kyseisen työttömän tulot putoavat puoleen yrityksen perustamisvaiheessa, jos asiakkaita ei heti alkuun ole jonoksi asti. Minun logiikkani mukaan ideaalisysteemissä sille, joka tekee töitä, pitäisi aina jäädä käteen enemmän kuin sille, joka ei niitä tee.
Pitää myös muistaa, että ansiosidonnaista nostaessaan on velvollinen ottamaan vastaan tarjottua työtä, ellei halua menettää rahoja. Starttirahan kanssa asia ei luonnollisesti ole näin. Toisaalta käytännössä moni, joka haluaa nostaa ansiosidonnaista täydet päivät, yksinkertaisesti toimii työhaastattelussa niin, ettei potentiaalinen työnantaja häntä halua palkkata (eli ei vaikuta kovin kiinnostuneelta työstä), jolloin rahahanat pysyvät auki.
TykkääTykkää
Sen verran korjaan: Starttirahaa on haettava ENNEN yrityksen perustamista. Perustamisen jälkeen se ei enää onnistu. Starttirahaa myönnetään uusille aloittaville yrityksille – ei toiminnassa oleville. Ja jos on ehtinyt vaikka rekisteröidä y-tunnuksen, on se jo toimiva yritys.
TykkääTykkää
Erinomaisen hyvä korjaus! Tämä asia oli kyllä meilläkin tiedossa, ja olemmekin asian jo pistäneet vireille, mutta tuohon tekstiin se tuli muotoiltua suorastaan virheellisesti. Korjasin nyt tuon kohdan.
TykkääTykkää
Hyvä kirjoitus! Kannustinloukut ovat ikäviä. Itse olen sellaisessa tilanteessa, että yritystoiminta on vähäistä perhesyistä, ja saan asumistukea enkä maksa juurikaan veroja, enkä yel-maksua. Asumistuki + se mitä saan tienata, on vuodessa reilu 10k, käteen siis. No nyt on edellytyksiä tuottavampaan toimintaan, joten laskin, mitä pitäisi tienata että saisin edes saman mitä nyt. Ja kas, jos yrityksen kulujen jälkeen mulle jäisi tuo sama 10k, siitä katoaakin liki 40%, kun yel-maksu tulee pakolliseksi ja luonnollisesti verot nousee. Jotta saisin tuon 10k, pitäisi laskuttaa 10k+alv+yrityksen kulut,materiaalit ym, ja silti käteen jäisi vain reilu 6k. Ja toim huom 10k VUODESSA ei todellakaan ole vielä mikään ”palkka”. Kevyt ongelma tässä, kun varsinainen työaikani ei ole kuitenkaan maagisesti lisääntynyt.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi, Susanna. Varsin kimurantti tilanne. Nykyjärjestelmässä on selvästi paljon uudistamisen varaa. Mutta mikä olisi oikea ratkaisu kannustinloukkujen purkuun? Itse lähtisin ehkä etsimään vastausta perustulomallien kautta.
TykkääTykkää
Perustulomalli voisi olla hyvä alku. Ei se passivoi sen enmpää kuin nykysysteemikään. Nykyisessä mallissa on se ongelma, että jos et tee mitään, voit saada todella hyvät tuet. Jos taas edes yrität jotain, tulee persnettoa. Mä jäin yh:ksi vuosi sitten, ja kävin juttelemassa sosiaalityöntekijän kanssa tilanteestani – sillä hetkellä en käytännössä voinut tehdä töitä, mutta firma oli olemassa. Laskelman mukaan saisin joka kuukausi vähintään 700e JOS lopetan firman. Se ei käy, että saisin 400 ja tienaisin 300 jne. Eihän siinä ole mitään järkeä! Ja jos taas olisin lopettanut firman, miten ihmeessä koskaan olisin voinut nousta siitä suosta, kun ei saa tehdä mitään eikä tienata mitään, pitäisi uusi yritys saada tuottamaan hetkessä. Pitäisi saada joku liukuma noihin. Tai vaihtoehtoisesti mahdollisuus saada tukea helposti niinä kuukausina kun tuloja ei ole, on mahdotonta säästää mitään puskuria jos ei voi tienata, ja kuitenkin fakta on että joka kuukausi ei tuloja riittävästi tule.
Yel-vakuutus on musta yksi suuri ongelma. Maksan omaishoidontuestani 4,5e kuussa eläkemaksua, millä saan alimman sairaspäivärahan ja tulevaisuudessa pienimmän eläkkeen. Miksi yrittäjänä joudun maksamaan vähintään n.89e kuussa saadakseni saman edun? Ja joudun maksamaan vaikka ei olisi tulojakaan. Ä-ly-tön-tä.
Mut oon todennut että mitä enemmän näitä miettii, sitä raivostuneemmaksi tulee. Näytän mieluummin keskaria systeemille ja yritän suoriutua, ihan vaan töitä tekemällä 🙂
TykkääTykkää
Todellä ikävän ja älyttömän kuuloinen tuo tilanne, että vaaditaan lopettamaan yritys järkevän tuen saamiseksi. 😦
Olisi järkevää, että yritys saisi olla olemassa, mutta toki sieltä tulevat tulot laskisivat tarvetta muuhun tukeen. Siitä voi keskustella, että missä suhteessa tukien pitäisi laskea. Jos 300e tienaamalla tuet laskee 300e, kuulostaa se sinäänsä reilulta, mutta ei kovin motivoivalta. Kannustavampaa olisi jos jotain tekemällä tuet laskisivat edes hiukan vähemmän kuin mitä tienaa. Nyt tilanne kuitenkin tuntuu päinvastaiselta, kuin mitään tienaamattoman yrityksen olemassaolokin leikkaa tuet…
Opintotuissa systeemi on sentään asteen joustavampi: tienata voi ja se ei heti katkaise tukia, mutta vuosittain katsotaan tilanne ja kerätään paljon tienanneilta osa tuesta takaisin. Tällaiset systeemit ja tarkistelut ja takaisinkeräykset toki lisäävät byrokratina kuluja, joten kyllä tässä väistämättä alkaa perustulomalli tuntua kannustavimmalta ja yksinkertaisimmalta ratkaisulta tukiviidakkoon ja motivaatioloukkuihin.
TykkääTykkää
Y-tunnuksen voi ottaa ja starttirahan voi saada silti. Kun rekisteröi y-tunnuksen liittyy vain kaupparekisteriin. Tällainen mahdollisuus on jos kysyy työkkäristä luvan y-tunnuksen hommaamiseen (kirjallisena) jos se edesauttaa esim. välttämättömien sopimusten tekoa hyvissä ajoin. Esim. toimitilat. Verottajalle vasta sitten kun aloittaa toiminnan. Tällaisessa tapauksessa ei tietenkään harjoiteta yritystoimintaa ennen kuin työkkärille ilmoitetussa starttirahahakemuksessa on toiminnan aloituspäivä.
TykkääTykkää
Jep, y-tunnuksen voi hankkia mutta tosiaan ei koskaan ilman lupaa, muuten tulee ongelmia starttirahan myöntämisen kanssa. Mun ei tarvinnut tehdä edes mitään kirjallista, vaan kävin keskustelemassa asiasta ja sovittiin että y-tunnuksen voi jo ottaa.
TykkääTykkää
Paluuviite: Vastoinkäymisiä | Avoin yritys
Paluuviite: Kassi Chileen! | Avoin yritys
Paluuviite: Tekesin elättinä | Avoin yritys