Mitä avoimelle yritykselle kuuluu vuonna 2016?

Jyrki Katainen esittelee Euroopan Komission jakamistalousstrategian.

Jyrki Katainen esittelee Euroopan Komission jakamistalousstrategian.

Helsingin Sanomat julkaisi 3.6. pääkirjoitussivullaan Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kirjoituksen jakamistaloudesta. Komissio julkisti juuri jakamistaloutta koskevan toimintasuunnitelman.

Kirjoitus sai pohtimaan, miten maailma on muuttunut sen jälkeen, kun tämä blogi perustettiin vuonna 2010. Noin viisi vuotta sitten julkaisin blogissa kirjoituksen nimellä Jakamistalous. Postauksessa esitin, että tämä olisi hyvä sana kuvaamaan jatkuvasti kasvussa olevaa ilmiötä. Kirjoitushetkellä termillä googlaaminen tuotti ainoastaan kourallisen osumia, ja näissäkin jakamistalous nähtiin lähinnä vastineena rahataloudelle. Nyt sävy on varsin toinen. Siinä missä oma kirjoitukseni käsitteli resurssiviisautta, keskittyy Katainen puhumaan lähinnä liiketoimintamalleista. Tänä päivänä ihmisille tulee jakamistaloudesta ensimmäisenä mieleen Uber – eikä mielikuva ole aina positiivinen.

Joka tapauksessa voidaan kuitenkin todeta, että jakamistalous on noussut marginaalista valtavirtaan ja puhututtaa suurimmissakin pöydissä. Viimeisen vuoden sisällä olen käynyt puhumassa jakamistaloudesta muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, työ- ja elinkeinoministeriölle ja S-ryhmän päättäjille.

Viiden vuoden takaista postausta kirjoittaessani Avoimen yrityksen tiimiin kuuluivat minä ja Antti. Sharetribe-nimeä ei ollut vielä keksitty, eikä koko yritystä ollut edes vielä perustettu. Tulomme muodostuivat ansiosidonnaisesta päivärahasta. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Kasvua ja kansainvälistymistä

Tämä blogi on ollut hiljaa pitkään – edellinen postaus on vuodelta 2013 – mutta syynä ei ole yritystoiminnan hiipuminen, vaan pikemminkin päinvastoin. Postauksessa kerroimme tekemästämme suunnanmuutoksesta – ryhdyimme kehittämään markkinapaikka-alustaa aloitteleville yrittäjille – ja saamastamme ensimmäisestä rahoituskierroksesta. Tämä osoittautui yrityksemme historian tärkeimmäksi päätökseksi. Asiakasmäärä lähti kasvuun, ja kun joulukuussa 2013 maksavia asiakkaita oli 20, on niitä tänään lähes 600, noin 50 eri maassa.

Olemme keränneet lisää rahoitusta – Reaktor Venturesin lisäksi mukaan on tullut Lifeline Ventures – ja julkistaneet palvelumme kansainvälisesti tunnetussa TechCrunch-blogissa. Tällä hetkellä työllistämme täysipäiväisesti 15 ihmistä.

Yrityksemme toiminnan kasvaessa ja asiakaskunnan kansainvälistyessä blogifokus on siirtynyt englanninkieliseen sisältöön, jota tuotamme muun muassa Mediumiin sekä omaan markkinapaikka-akatemiaamme. Tälle blogille ei ole enää jäänyt aikaa.

Avoimuusperiaatteesta tinkimistä

Vaikka blogin pito on jäänyt, emme ole unohtaneet periaatteitamme, vaan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edelleen meille tärkeitä arvoja.Kerromme avoimesti esimerkiksi asiakasmäärämme (hieman alle 600) ja liikevaihtomme (tällä hetkellä noin 53 000 euroa kuukaudessa). Alustamme lähdekoodi on edelleen avointa, ja tiimin sisällä kaikki tieto palkoista pankkitilin saldoon on avointa kaikille muille.

Olemme kuitenkin ainakin toistaiseksi joutuneet tinkimään alkuperäisistä ideaaleistamme. Suurin osa sisäisistä tiedostoistamme ei ole kaikkien saatavilla, emmekä julkista kaikkia numeroitamme. Tähän on monia syitä, joista osaa on käsitelty jo aiemmin avoimuuden haasteista kertovissa kirjoituksissa. Seuraavassa lyhyesti kaksi tärkeintä.

1 Avoimuus vaatii aikaa

Aikaa ei ole ikinä liikaa. Tärkeältä tuntuvaa tekemistä on jatkuvasti enemmän kuin ehdimme tekemään, ja samaan aikaan pidämme edelleen tiukasti kiinni tasapainoperiaatteestamme: yrityksessämme kaikki tekevät keskimäärin noin 40-tuntista työviikkoa ja pitävät täydet lomat, perustajat mukaan lukien. Avoimuus teettää lisätyötä, jota on usein vaikea priorisoida.

Alkuperäinen naiivi ajatuksemme lähti siitä, että avoimuus säästää aikaa, kun voimme pitää kaiken näkyvillä, eikä meidän tarvitse kirjoittaa vaitiolosopimuksia. Käytännössä asia on kuitenkin päin vastoin. Dokumenttikansion pitäminen avoimena ei hyödytä ketään, jos siellä on tuhansia asiakirjoja, joiden joukosta kukaan ei löydä niitä olennaisimpia. Eri asiakirjojen ja muun materiaalin muuttaminen muotoon, jossa se voidaan ongelmitta pitää julkisena, vaatii paljon ajatustyötä ja käytännön tekemistä. Ja kun jotain on kerran avannut, sitä on vaikeampi enää sulkea, joten aikaa kuluu paljon myös ylläpitotyöhön.

2 Avoimuuteen liittyy (maine)riskejä

Pakko se on tunnustaa: avoimuusperiaatteisiimme on toisinaan vaikuttanut myös huoli siitä, miten esimerkiksi meille epäedullisten tunnuslukujen avaaminen kaikelle kansalle vaikuttaisi maineeseemme. Matkalla on ollut monia mutkia, ja välillä olemme olleet epävarmoja siitä, miten yrityksemme käy. Avoimuus on aina helpompaa silloin, kun asiat menevät hyvin.

Samaan aikaan, kun olemme itse kamppailleet näiden pohdintojen kanssa, on ollut ilo todeta, että moni yritys on viime vuosien aikana ottanut merkittäviä edistysaskeleita avoimuuden ja läpinäkyvyyden suhteen. Vaikuttavin esimerkki on sosiaalisen median työkaluja kehittävä startup-yritys Buffer, joka on investoinut valtavasti aikaa ja energiaa avatakseen mahdollisimman monia osa-alueita toiminnastaan. Tuloksena on syntynyt transparency dashboard, jonka kautta saa nähtäväkseen muun muassa tiimiläisten palkat ja osakeomistukset sekä yrityksen liikevaihdon ja muut liiketoiminnan tunnusluvut. Tämä on varsin poikkeuksellista startup-yritykselle, joka työllistää tänä päivänä lähes 100 henkeä. Buffer on monella tapaa edelläkävijä, ja toivomme että pystymme seuraamaan sen jalanjälkiä oman toimintamme kasvaessa.

Mitä on pysynyt samana?

Kuten yltä voi todeta, moni asia on muuttunut vuosien varrella. On silti ilo nähdä, että jotain on pysynyt myös samana. Viiden vuoden takaisessa jakamistaloutta käsitelleessä kirjoituksessani kuvailin yrityksemme tavoitteita näin:

”Haluamme, että olemassaolevat resurssit käytetään hyväksi nykyistä tehokkaammin. Tähän puolestaan päästään, jos ihmiset ymmärtävät, että kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan usein käyttöoikeus riittää. — Perusteilla olevan yrityksemme missio voidaankin linjata seuraavasti: pyrimme kehittämään verkkopalveluita, jotka omalta osaltaan mahdollistavat siirtymisen yllä kuvattuun jakamistalouden malliin.”

Viisi vuotta myöhemmin tämä alkuperäinen ajatus on yhä yksi toimintamme kantavista peruslähtökohdista. Olemme sittemmin palanneet yrityksemme missioon ja arvoihin useita kertoja kulloisenkin tiimin voimin, ja muokanneet niitä vastaamaan paremmin senhetkistä tilannetta. Uusimman version voi lukea täältä. Missiota koskeva osuus alkaa: ”Foster a sustainable peer economy where resources are shared and re-used.” On hienoa todeta, että olemme onnistuneet kokoamaan ympärillemme tiimin, joka jakaa arvomaailmamme ja yhteisen tavoitteemme.

Matka on ollut pitkä, ja silti jollain tavalla tuntuu siltä, että tarina on vasta alussa. Tästä on hyvä jatkaa.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: | Kommentoi

Mitä avoimelle yritykselle kuuluu

Edellisessä postauksessa kirjoitin, että ”tämän blogin päivitystahti tulee muutoksen seurauksena harvenemaan merkittävästi”, ja olin oikeassa – tuosta postauksesta on kohta puolitoista vuotta. Näin uudenvuodenaattona on sopiva aika tehdä katsaus siihen, mitä Avoimelle yritykselle kuuluu tänään, ja mitä matkan varrella on tapahtunut.
Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , | Kommentoi

Uusia tuulia

Elokuussa tuli täyteen kaksi vuotta tämän blogin perustamisesta ja avoimuusprojektimme alkamisesta. Yrityksemme matka on edelleen vasta alussa, mutta tähänastiselle taipaleelle on mahtunut jo paljon hienoja kokemuksia.

Blogaustahtimme on hidastunut hieman yrityskiireiden lisääntyessä, mutta pysynyt silti suhteellisen säännöllisenä. Kirjoituksia on tähän mennessä julkaistu 64. Kuluvan vuoden heinäkuu oli ensimmäinen kokonainen kalenterikuukausi, jolloin blogissa ei julkaistu yhtään postausta. Siihen on olemassa syy. Heinäkuussa julkaisimme uuden englanninkielisen Shareblogimme, johon tulemme tästedes keskittämään pääosan nimeä vaihtaneeseen tuotteeseemme sekä jakamistalouteen keskittyvästä sisällöstä.

Miksi näin? Syksyllä 2010 kirjoitin siitä, miksi päätimme tehdä startup-maailmassa harvinaisen ratkaisun ja blogata suomeksi. Seisomme edelleen esittämieni perusteiden takana. Tiesimme kuitenkin jo tuolloin, että tavoitteenamme on ennen pitkää kansainvälistyminen, ja siihen suuntaan tiemme onkin kirjoituksen julkaisun jälkeen kulkenut. Ylläpidämme tällä hetkellä lähes 500 Sharetribe-yhteisöä kuudella eri mantereella. Tosiasia on, että meillä on tällä hetkellä suuri joukko yleisöä, jota englanninkielinen sisältö palvelee parhaiten. Jos haluamme kasvaa, meidän on kuunneltava sen yleisön tarpeita. Halusimme myös yhtenäistää brändiämme: aiempi jako Kassi.eu:hun (tuote), Avoimeen yritykseen (blogi) ja Avoin Interactiveen (yritys) oli turhan sekava, joten jatkossa toimimme pääasiassa yhtenäisen Sharetribe-nimen alla.

Muutos ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että avoin yritys olisi jatkossa vähemmän avoin, päinvastoin. Heti uuden blogimme ensimmäisessä postauksessa kerromme niistä kivijaloista, joille koko toimintamme ja arvomaailmamme perustuu: jakamisesta ja avoimuudesta.

Sharetriben lähdekoodi tulee olemaan avointa myös jatkossa. Tuore iPhone-sovelluksemme julkistetaan pian, ja myös sen koodi tullaan julkaisemaan avoimesti. Pian avataan lisäksi uusi API-rajapintamme, jonka myötä myös tietokannassamme oleva data on entistä avoimemmin sovelluskehittäjien käytettävissä. Myös avointa dokumenttiarkistoamme on kehitetty: kaikki julkiset tiedostomme (poislukien lähdekoodi, eli siis Google Docs -dokumentit, PDF:t, kuvatiedostot, diaesitykset ja niin edelleen) sijaitsevat nyt Google Drive -palvelussa avoimessa ja organisoidussa kansiossa, josta myös ulkopuoliset voivat löytää kiinnostavat dokumentit entistä paremmin. Meillä on myös uusia avoimia viestintäkanavia: Flowdock-palvelu, johon siirryimme noin vuosi sitten, mahdollistaa nyt myös avoimet ”flowt”. Perustimme heti kaksi sellaista, toisen yhteydenpitovälineeksi avoimen lähdekoodin kehittäjille ja toisen palautekanavaksi Sharetriben käyttäjille ja yhteisöjen ylläpitäjille. Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Tämän blogin päivitystahti tulee muutoksen seurauksena harvenemaan merkittävästi. Seuraamista ei kuitenkaan kannata lopettaa. Tarkoituksenamme on jatkaa kirjoittamista myös tänne aina silloin, kun meillä on jotain sanottavaa yritystoiminnan avoimuudesta nimenomaan suomalaisille, suomeksi. Jatkossa emme kuitenkaan ota stressiä julkaisuaikatauluista, vaan kirjoitamme silloin kun inspiraatio iskee.

Suomen kielen asemasta viestinnässämme ei myöskään kannata olla huolissaan. Suomenkielisiä kuulumisiamme voi seurata nyt entistä reaaliaikaisemmin Sharetribe Suomi -Facebook-ryhmän sekä Twitter-tilin kautta. Kannattaa toki muistaa myös kansainvälinen Facebook-ryhmämme ja Twitterimme. Nykyisin meidät löytää myös Google Plussasta.

Kiitoksia kaikille lukijoille, seuraajille ja kommentoijille kuluneista kahdesta vuodesta. Saamamme palautteen ja kannustuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tästä on hyvä jatkaa!

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , | Yksi kommentti

Puhutaan rahasta

Vapa Median Jyri Rasinmäki arvelee blogauksessaan, että rahankäyttö on startupien suurin yrityssalaisuus. Hän saattaa hyvinkin olla oikeassa. Edes (Vapankin aiemmin huomioima) Avoin yritys ei ole toistaiseksi vastannut julkisesti Rasinmäen esittämään kysymyslistaan:

Kuinka paljon yrittäjät maksavat itselleen suoraa palkkaa? Kuinka yrityksen omistus jaetaan sijoittajien kesken? Minkä verran rahaa käytetään yritysidean kehittämiseen? Mihin loput rahoista käytetään? Miten paljon panostetaan markkinointiin tai ulkoisiin hankintoihin? Kuinka paljon väljyyttä uusissa sijoituksen mahdollistamissa saappaissa on?

Nyt on aika raottaa tätä viimeistäkin salaisuuden verhoa. Otamme haasteen vastaan ja vastaamme esitettyihin kysymyksiin yksi kerrallaan. Emme välttämättä ole kiinnostavin mahdollinen esimerkki Rasinmäen pohdintojen kannalta, sillä emme ole vielä saaneet yhtään rahaa pääomasijoituksen kautta, eikä budjettimme ole kovin suuri. Jotain osviittaa tämä postaus silti varmasti antaa.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , | 11 kommenttia

Kassista Sharetribeen

(English version at the end of this post)

Tänään on julkistettu Kassi-palvelulle uusi nimi: Sharetribe. Uusi nimi tuo päätöksen pitkään jatkuneelle nimipohdinnalle ja olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että palvelulle löytyi hyvin sen toimintaa kuvaava ja kansainväliseen käyttöön soveltuva nimi.

Sharetribessä yhdistyvät jakaminen (Share) ja yhteisö (tai heimo) (tribe). Juuri tästä palvelussa on kyse: erilaisten resurssien jakamisesta porukassa, johon tunnemme kuuluvamme, olkoon se sitten koululla, työpaikalla, naapurustossa tai vaikka harrastusseurassa. Visiomme on, että palvelu voi tarjota kaikille arkielämän ”heimoille” näppärän paikan, josta löytää tehokkaasti apua, kun sitä tarvitsee, ja jossa voi vastineeksi tarjota omia taitojaan ja tavaroitaan muiden yhteisön jäsenten ulottuville. Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , | 6 kommenttia

Tekesin elättinä

Avoin yritys sai juuri läpi ensimmäinen Tekes-projektinsa. Tempo-ohjelmaan kuuluva projektimme keskittyy Kassin mobiiliulottuvuuden kehittämiseen, ja sen arvo on 81 000 euroa, josta Tekesin osuus on puolet, eli 40 500 euroa.

Olemme olleet tekemisissä Tekesin kanssa aiemminkin, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa käyneet hakemusprosessin lävitse yrityksenä. Siksi tämä tuntuu sopivalta hetkeltä kirjoittaa kaikista prosessin aikana heränneistä ajatuksista. Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , | 27 kommenttia

South by Southwest Austinissa – Tämän vuoden tunnelmia

Viime vuonna Juho lähti edustamaan tiimiämme maailmalle ja etsimään mustia joutsenia Austinista. Pohdinnassa oli, kuinka paljon hyötyä seminaareihin ja konferensseihin menemisestä on, ja kuinka paljon niihin kannattaa sijoittaa, kun tuloksista ei voi ennakkoon tietää.

Viime vuoden SXSW:stä seurasi paljonkin hyvää, Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | Yksi kommentti