Mitä avoimelle yritykselle kuuluu vuonna 2016?

Jyrki Katainen esittelee Euroopan Komission jakamistalousstrategian.

Jyrki Katainen esittelee Euroopan Komission jakamistalousstrategian.

Helsingin Sanomat julkaisi 3.6. pääkirjoitussivullaan Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kirjoituksen jakamistaloudesta. Komissio julkisti juuri jakamistaloutta koskevan toimintasuunnitelman.

Kirjoitus sai pohtimaan, miten maailma on muuttunut sen jälkeen, kun tämä blogi perustettiin vuonna 2010. Noin viisi vuotta sitten julkaisin blogissa kirjoituksen nimellä Jakamistalous. Postauksessa esitin, että tämä olisi hyvä sana kuvaamaan jatkuvasti kasvussa olevaa ilmiötä. Kirjoitushetkellä termillä googlaaminen tuotti ainoastaan kourallisen osumia, ja näissäkin jakamistalous nähtiin lähinnä vastineena rahataloudelle. Nyt sävy on varsin toinen. Siinä missä oma kirjoitukseni käsitteli resurssiviisautta, keskittyy Katainen puhumaan lähinnä liiketoimintamalleista. Tänä päivänä ihmisille tulee jakamistaloudesta ensimmäisenä mieleen Uber – eikä mielikuva ole aina positiivinen.

Joka tapauksessa voidaan kuitenkin todeta, että jakamistalous on noussut marginaalista valtavirtaan ja puhututtaa suurimmissakin pöydissä. Viimeisen vuoden sisällä olen käynyt puhumassa jakamistaloudesta muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle, työ- ja elinkeinoministeriölle ja S-ryhmän päättäjille.

Viiden vuoden takaista postausta kirjoittaessani Avoimen yrityksen tiimiin kuuluivat minä ja Antti. Sharetribe-nimeä ei ollut vielä keksitty, eikä koko yritystä ollut edes vielä perustettu. Tulomme muodostuivat ansiosidonnaisesta päivärahasta. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Kasvua ja kansainvälistymistä

Tämä blogi on ollut hiljaa pitkään – edellinen postaus on vuodelta 2013 – mutta syynä ei ole yritystoiminnan hiipuminen, vaan pikemminkin päinvastoin. Postauksessa kerroimme tekemästämme suunnanmuutoksesta – ryhdyimme kehittämään markkinapaikka-alustaa aloitteleville yrittäjille – ja saamastamme ensimmäisestä rahoituskierroksesta. Tämä osoittautui yrityksemme historian tärkeimmäksi päätökseksi. Asiakasmäärä lähti kasvuun, ja kun joulukuussa 2013 maksavia asiakkaita oli 20, on niitä tänään lähes 600, noin 50 eri maassa.

Olemme keränneet lisää rahoitusta – Reaktor Venturesin lisäksi mukaan on tullut Lifeline Ventures – ja julkistaneet palvelumme kansainvälisesti tunnetussa TechCrunch-blogissa. Tällä hetkellä työllistämme täysipäiväisesti 15 ihmistä.

Yrityksemme toiminnan kasvaessa ja asiakaskunnan kansainvälistyessä blogifokus on siirtynyt englanninkieliseen sisältöön, jota tuotamme muun muassa Mediumiin sekä omaan markkinapaikka-akatemiaamme. Tälle blogille ei ole enää jäänyt aikaa.

Avoimuusperiaatteesta tinkimistä

Vaikka blogin pito on jäänyt, emme ole unohtaneet periaatteitamme, vaan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edelleen meille tärkeitä arvoja.Kerromme avoimesti esimerkiksi asiakasmäärämme (hieman alle 600) ja liikevaihtomme (tällä hetkellä noin 53 000 euroa kuukaudessa). Alustamme lähdekoodi on edelleen avointa, ja tiimin sisällä kaikki tieto palkoista pankkitilin saldoon on avointa kaikille muille.

Olemme kuitenkin ainakin toistaiseksi joutuneet tinkimään alkuperäisistä ideaaleistamme. Suurin osa sisäisistä tiedostoistamme ei ole kaikkien saatavilla, emmekä julkista kaikkia numeroitamme. Tähän on monia syitä, joista osaa on käsitelty jo aiemmin avoimuuden haasteista kertovissa kirjoituksissa. Seuraavassa lyhyesti kaksi tärkeintä.

1 Avoimuus vaatii aikaa

Aikaa ei ole ikinä liikaa. Tärkeältä tuntuvaa tekemistä on jatkuvasti enemmän kuin ehdimme tekemään, ja samaan aikaan pidämme edelleen tiukasti kiinni tasapainoperiaatteestamme: yrityksessämme kaikki tekevät keskimäärin noin 40-tuntista työviikkoa ja pitävät täydet lomat, perustajat mukaan lukien. Avoimuus teettää lisätyötä, jota on usein vaikea priorisoida.

Alkuperäinen naiivi ajatuksemme lähti siitä, että avoimuus säästää aikaa, kun voimme pitää kaiken näkyvillä, eikä meidän tarvitse kirjoittaa vaitiolosopimuksia. Käytännössä asia on kuitenkin päin vastoin. Dokumenttikansion pitäminen avoimena ei hyödytä ketään, jos siellä on tuhansia asiakirjoja, joiden joukosta kukaan ei löydä niitä olennaisimpia. Eri asiakirjojen ja muun materiaalin muuttaminen muotoon, jossa se voidaan ongelmitta pitää julkisena, vaatii paljon ajatustyötä ja käytännön tekemistä. Ja kun jotain on kerran avannut, sitä on vaikeampi enää sulkea, joten aikaa kuluu paljon myös ylläpitotyöhön.

2 Avoimuuteen liittyy (maine)riskejä

Pakko se on tunnustaa: avoimuusperiaatteisiimme on toisinaan vaikuttanut myös huoli siitä, miten esimerkiksi meille epäedullisten tunnuslukujen avaaminen kaikelle kansalle vaikuttaisi maineeseemme. Matkalla on ollut monia mutkia, ja välillä olemme olleet epävarmoja siitä, miten yrityksemme käy. Avoimuus on aina helpompaa silloin, kun asiat menevät hyvin.

Samaan aikaan, kun olemme itse kamppailleet näiden pohdintojen kanssa, on ollut ilo todeta, että moni yritys on viime vuosien aikana ottanut merkittäviä edistysaskeleita avoimuuden ja läpinäkyvyyden suhteen. Vaikuttavin esimerkki on sosiaalisen median työkaluja kehittävä startup-yritys Buffer, joka on investoinut valtavasti aikaa ja energiaa avatakseen mahdollisimman monia osa-alueita toiminnastaan. Tuloksena on syntynyt transparency dashboard, jonka kautta saa nähtäväkseen muun muassa tiimiläisten palkat ja osakeomistukset sekä yrityksen liikevaihdon ja muut liiketoiminnan tunnusluvut. Tämä on varsin poikkeuksellista startup-yritykselle, joka työllistää tänä päivänä lähes 100 henkeä. Buffer on monella tapaa edelläkävijä, ja toivomme että pystymme seuraamaan sen jalanjälkiä oman toimintamme kasvaessa.

Mitä on pysynyt samana?

Kuten yltä voi todeta, moni asia on muuttunut vuosien varrella. On silti ilo nähdä, että jotain on pysynyt myös samana. Viiden vuoden takaisessa jakamistaloutta käsitelleessä kirjoituksessani kuvailin yrityksemme tavoitteita näin:

”Haluamme, että olemassaolevat resurssit käytetään hyväksi nykyistä tehokkaammin. Tähän puolestaan päästään, jos ihmiset ymmärtävät, että kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan usein käyttöoikeus riittää. — Perusteilla olevan yrityksemme missio voidaankin linjata seuraavasti: pyrimme kehittämään verkkopalveluita, jotka omalta osaltaan mahdollistavat siirtymisen yllä kuvattuun jakamistalouden malliin.”

Viisi vuotta myöhemmin tämä alkuperäinen ajatus on yhä yksi toimintamme kantavista peruslähtökohdista. Olemme sittemmin palanneet yrityksemme missioon ja arvoihin useita kertoja kulloisenkin tiimin voimin, ja muokanneet niitä vastaamaan paremmin senhetkistä tilannetta. Uusimman version voi lukea täältä. Missiota koskeva osuus alkaa: ”Foster a sustainable peer economy where resources are shared and re-used.” On hienoa todeta, että olemme onnistuneet kokoamaan ympärillemme tiimin, joka jakaa arvomaailmamme ja yhteisen tavoitteemme.

Matka on ollut pitkä, ja silti jollain tavalla tuntuu siltä, että tarina on vasta alussa. Tästä on hyvä jatkaa.

Advertisements

Tietoja Juho

I'm doing my master's thesis related to virtual reputation in the OtaSizzle project.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Mitä avoimelle yritykselle kuuluu vuonna 2016?

  1. Kiitos päivityksestä ja pohdiskeluista, aina kiinnostavaa seurata teidän toimintaanne!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s