Yrittäjän ei ole pakko painaa pitkää päivää

Yrittäjät tekevät keskimäärin palkansaajia pidempiä päiviä. Me emme vielä ole virallisesti yrittäjiä, mutta silti huomaan että jotakin on muuttunut sen jälkeen, kun päätimme perustaa yrityksen.

Ajatukset liikkuvat Kassiin ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa huomattavasti aiempaa useammin. Uusien harrastusten tai muiden projektien aloittaminen juuri nyt ei tunnu hyvältä idealta: energia ei riitä, sillä tämä projekti syö sitä, myös työajan ulkopuolella. Vapaa-aikaa kuluu nykyisin esimerkiksi tämän blogin kirjoittamiseen ja erinäisiin verkostoitumistapahtumiin osallistumiseen.

Tarkoittaako yrittäjäksi haluaminen väistämättä sitä, että elämämme tulee pyörimään työn ympärillä aiempaa enemmän?

Mainion Rework-kirjan julkaisseen 37signals-yrityksen Jason Fried kuvaa omaa suhtautumistaan työhön kertomalla olevansa äärimmäisen kunnianhimoinen mutta laiska. Friedin asenne tiivistää erinomaisesti omat pyrkimyksemme: emme halua tehdä turhaa työtä, vaan ainoastaan merkityksellisiä asioita. Jos valitsee oikein ja pystyy näkemään sen, mikä on oikeasti tärkeää, ei tarvitse polttaa itseään loppuun tekemällä 60- tai 80-tuntista työviikkoa. Toki olennaisen erottaminen ei ole helppoa: se on itse asiassa vaativiin taito, joka yrittäjältä vaaditaan.

Me suhtaudumme työhömme intohimoisesti. Emme siksi, että saamme siitä elantomme, vaan koska se voi antaa monia tärkeitä asioita: tarjota mahdollisuuden omien lahjojen hyödyntämiseen, uuden oppimiseen ja kehittymiseen sekä merkityksellisyyden kokemiseen, kaikki samassa paketissa ja pitkälti omilla ehdoilla.

Minusta ideaalitilanteelta tuntuu se, ettei ole tarpeen tehdä tiukkaa rajausta työn ja vapaa-ajan välillä, vaan että työ on jotain niin mielenkiintoista, että siihen liittyviä asioita pohtii mielellään myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Susanna Isohanni blogasi taannoin hyvin aiheesta. Minunkaan työasiani eivät ole irrallaan muusta elämästäni. Haluan olla oma itseni myös töissä, en mikään erillinen työminä.

Vastaavasti ”työaika” ei ole rajattu tarkasti käytettäväksi vain työhön liittyviin asioihin, vaan halutessaan voi tehdä muutakin, jos siltä tuntuu, kulloisenkin inspiraation mukaan. Toki työntekoon liettyy tiettyjä velvollisuuksia, joiden takia kiirettä on välillä enemmän, ja silloin ehkä voikin hetkellisesti painaa sitä pitkää päivää. Muulloin voi sitten ottaa vastaavasti rennommin.

Näistä ajatuksista huolimatta olen huomannut myös sen, että välillä on syytä rauhoittaa mielensä työasioista ja sulkea erinäiset kiinnostavaa uutisvirtaa puskevat mediat. Elämän suola on monipuolisuus ja erilaisten asioiden tasapaino: haluan että aikaani riittää niin perheelle, työlle, ystäville kuin harrastuksillekin.

Tärkeää on myös eläminen hetkessä. Ei ole hyvä, jos ajatukset karkailevat ystävän kanssa käytävän keskustelun aikana työasioihin – tai töissä käytävän palaverin aikana kotiasioihin – niin, ettei tule kuunnelleeksi mitä toinen sanoo. Itse ainakin tunnistan itsessäni tämän ilmiön, ja se on jotain mistä haluan päästä eroon. Elämässä on paljon tärkeitä asioita, ja yhtä aikaa voi suhtautua intohimoisesti niistä moniin, mutta silti kullakin hetkellä kannattaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Jos elämässämme on yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen vähemmän vapautta ja enemmän stressiä kuin aiemmin, silloin jotakin on pielessä. En kuitenkaan näe, että tällaiseen tilanteeseen joutuu automaattisesti, jos ryhtyy yrittäjäksi. Se on ansa, johon osa lankeaa, mutta kaikkien ei tarvitse. Me emme aio siihen langeta.

Tämän hieman tajunnanvirtaisan postauksen lopuksi lienee sopiva aika todeta, että Avoin yritys siirtyy nyt joululomalle ja palaa uutta intoa puhkuen vuodenvaihteen jälkeen. Stressitöntä ja hetkessä kiinni olevaa joulua kaikille!

Mainokset

Tietoja Juho

Startup-yrittäjä, jonka intohimona ovat yhteiskunnalliset keskustelut.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

9 vastausta artikkeliin: Yrittäjän ei ole pakko painaa pitkää päivää

  1. Tanja Aitamurto sanoo:

    Olen taysin samaa mielta – se ei useinkaan ratkaise, paljonko tunteja tekee, vaan mihin ne tunnit kayttaa. Tosin, kun aloittaa jotakin uutta, paljon aikaa menee kaikenlaiseen virittelyyn, josta osa johtaa johonkin, osa ei. Yrittajana mahtavinta on se, etta voi oikeasti tehda asioita, joilla on merkitysta. Hyvaa joulua!

    Tykkää

    • Antti sanoo:

      Niinpä, 80/20 -sääntö tuntuu pätevän kovin monella elämän osa-alueella, eli jos vain osaa valita ne olennaisimmat 20% tehtävälistaltaan, niin usein saa aikaan jo 80% halutuista tuloksista. Uutta aloittaessa toki haastetta lisää se, ettei pohjalla ole kokemusta, joka auttaisi näkemään paremmin mikä on olennaista ja mikä ei.

      Tykkää

  2. Nyt, kun tarkastelen mennyttä puolta vuotta, tajuan ajatelleeni kotiasioita töissä ja työasioita kotona sekä vapaalla. Kokonaisuudesta ei tullut mitään hyvää, stressitaso nousi huomaamatta ja salakavalasti eikä minkäänlaista tulosta syntynyt.
    Olen joutunut opettelemaan hetkessä elämisen taidon uudestaan. Back to basics.

    Tykkää

    • Antti sanoo:

      Oon huomannut kyllä saman ilmiön tän yritysajatuksen synnyttyä, eli siihen liittyvät mietteet puskee päähän niin töissä kuin vapaallakin, mutta onneksi koen toistaiseksi innostavan vaikutuksen suuremmaksi kuin stressaavan.

      Ja tähän mennessä en ole yrittänytkään rajoittaa yrityspohdintoja töihin, sillä vuoden vaihteeseen asti yrityspohdinnat ovat olleet nimenomaan palkkaduunin ulkopuolista ”harrastustoimintaa”, vaikka saman softan ympärillä pyöritäänkin.

      Nyt keväällä tutkijan homma jatkuu 3pv/vko ja loput 2pv/vko on tarkoitus käyttää yrityksen perustamisen petaamiseen, mutta tuskinpa nämä ajatukset viikonloppunakaan poissa päästä pysyvät. Viimeisinkin blogiteksti valmistui sunnuntaina. 🙂

      Ja kuten totesin, viikonloppuyrityspohdinnat eivät minulle ole onneksi tähän mennessä suurta stressiä aiheuttaneet, mutta on tärkeää seurata oman mielen liikkeitä ja pitää ote riittävän rentona ja vetää tarvittaessa rajoja. Ja huolehtia (alapuolella olevissa kommenteissakin keskustellusta) vastapainosta. Ja kun vastapaino-ohjelmaa on itselleen järjestänyt, keskittyä silloin siihen hetkeen.

      Tarjoutuukin itseasiassa hyvä tilaisuus lähteä tätä keskittymistä harrastamaan kohta alkaviin Taido-treeneihin… 😉

      Tykkää

      • Myös itse näen tärkeänä mainitsemasi oman mielensä seuraamisen ja itsetutkiskelun. Mieluummin loistava muutosvalmius, kuin loistava suunnitelma paperilla! 🙂

        Itse olen huomannut, että vastuu usein tekee suuren eron harrastuksen ja työn välillä. Eli kun harrastus muuttuu työksi tuoden vastuuta mukana, niin sama asia joka ennen toi energiaa, saattaa muuttua energiaa kuluttavaksi.

        Tykkää

  3. Uskoisin parhaan vaihtoehdon olevan se, kun ihminen kokee toteuttavansa tarkoitustaan. Itse teen töitä lähes koko ajan tai en tee töitä ollenkaan, riippuen työn määritelmästä. Kun koen hommani mielenkiintoisena ja tarkoituksenmukaisena, minua ei stressaa tehdä hommia aamusta iltaan sekä lähes joka viikonloppu. Myös termin “vapaa-aika” tilalla käytän mieluummin termiä “lepo”. Vaikka intohimoa riittäisikin tehdä hommia monta päivää putkeen, on välillä hyvä levätä. Levätessänikin juttelen mielelläni samoista asioista kavereiden kanssa.

    “Jos valitsee oikein ja pystyy näkemään sen, mikä on oikeasti tärkeää, ei tarvitse polttaa itseään loppuun tekemällä 60- tai 80-tuntista työviikkoa.“ Olen samaa mieltä, että oikeilla valinnoilla pystyy estämään loppuunpalamisen, mutta samat valinnat voivat johtaa siihen, että HALUAA tehdä 80-tuntisia tai pidempiä työviikkoja. 🙂

    Monesti tuntuu törmäävän ajatukseen, että haluamme olla tehokkaampia ja/tai tuottavampia, jotta voisimme työskennellä vähemmän. Ohessa linkki Lauri Järvilehdon blogiin, jossa hän käsittelee Siilikonseptia: http://ajattelunammattilainen.fi/2010/05/31/siili-kettu-ja-siilikonsepti-mista-tiedan-mita-minun-pitaa-tehda/

    Auttaa paljon kun löydämme oman tarkoituksemme ja teemme jotain mitä osaamme sekä haluamme ja josta on hyötyä muille. Toki vieläkin haluamme olla tehokkaampia ja tuottavampia, mutta siksi että saisimme itsestämme enemmän irti.

    Ensimmäisessä ajatusmallissa optimoidaan, toisessa maksimoidaan.

    “Jos elämässämme on yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen vähemmän vapautta ja enemmän stressiä kuin aiemmin, silloin jotakin on pielessä.” Joku on määritellyt yrittäjyyden tyylin “Yrittäjä on valmis tekemään pari vuotta asioita, joita muut eivät halua tehdä, joten hän kykenee tekemään loppuelämänsä asioita, joita muut eivät voi tehdä”. Uskon, että monilla yrittäjillä tulee alkuaikoina stressiä, mutta uskon myös, että kova asenne lopulta palkitaan.

    Toivottavasti joululoma rentoutti! Hyvää alkanutta vuotta ja tsemppiä!

    Tykkää

    • Juho sanoo:

      Kiitos kommentistasi. Loma oli varsin rentouttava. Nyt olemme pikku hiljaa palailleet sorvin ääreen ja tämäkin blogi alkaa pian taas päivittyä.

      Minustakaan ”vapaa-aika” ei välttämättä ole terminä tässä yhteydessä paras – olen ihan yhtä vapaa myös tehdessäni töitä! Toisaalta ”lepo” ei välttämättä myöskään kuvaa tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla: esimerkiksi intensiivinen sulkapallo-ottelu tai riehakas ilta viihteellä kaverien kanssa eivät välttämättä ole sinänsä lepoa, mutta toimivat silti hyvänä vastapainona työasioille.

      Oleelliselta minusta tuntuu tässä se, että ”mindsettini” vaihtelee. ”Vastapaino” tai ”vaihtelu” voisivat ehkä olla termejä, jotka voisivat kuvata parhaiten sitä mitä haen. Uskon, että tehden jatkuvasti 60-80 -tuntisia viikkoja vain yhden asian parissa uupuu helposti, vaikka asia olisi kuinka kiinnostava ja sen parissa käyttää aikaa mielellään. Siksi minusta tuntuu tärkeältä tehdä sellaisia valintoja, että voin ainakin halutessani tehdä lyhyempiä viikkoja ja saada sen verran vaihtelua kuin tunnen tarvitsevani.

      Olet myös varmasti oikeassa siinä, että alkumetreillä työtä joutuu tekemään enemmän, ennen kuin pääsee ihannetilanteeseen. On kuitenkin syytä välttää ”sitten joskus” -ansaa ja olla ajattelematta liian pitkään, että ”vielä vuoden pari kun painan urakalla niin sitten saan todella tehdä sitä mitä haluan”. Jos ei ole tarkkana, voi olla että sitä päivää ei ikinä tule. Pitkän tähtäimen suunnitelmia on hyvä tehdä, mutta silti on syytä muistaa pitää myös riittävästi huolta siitä, että juuri tällä hetkellä on hyvä olla.

      Tykkää

  4. ”Vastapaino” on hyvä termi, esimerkiksi urheillessa ajatukset saa käännettyä toisaalle työasioista. Itselleni sopii tällä hetkellä ehdottomasti parhaiten, että minulla on kaksi asiaa joihin panostan. Yksi uuvuttaa ja kolme hajauttaa.

    Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että on tärkeää voida vaikuttaa työn määrään, jolloin voi halutessaan tehdä kevyempiä viikkoja. Aina voi sattua jotain yllättävää, johon on hyvä pystyä reagoimaan ja laskemaan rasitusta.

    Uskon, että “sitten joskus” -ansa vaanii monia. Tärkeää on elää tässä hetkessä!

    Tykkää

  5. Paluuviite: Yhteenveto kuluneesta vuodesta: ensimmäiset asiakkaat ja muut aikaansaannokset | Avoin yritys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s