Viime aikoina tässä blogissa on puhuttu paljon avoimuuden haasteista, joten lienee aika kirjoittaa välillä taas myös niistä hyvistä puolista. Tämän postauksen aiheena ovat ne tavat, jolla avoin toimintamalli tuo säästöjä yrityksille.
Käytämme tällä hetkellä kolmea maksullista työkalua ilmaiseksi. Kaikki nämä ovat äärimmäisen oleellisia työskentelymme kannalta: GitHub huolehtii koodin versionhallinnasta, Pivotal Tracker tehtävien hallinnasta ja Web translate it Kassin käännöksistä eri kielille. Jokainen näistä työkaluista on meille ilmainen, koska lähdekoodimme on avointa. Muussa tapauksissa maksaisimme niiden käytöstä yhteensä toista sataa dollaria kuussa. Summa tuntuu toki kokonaisuuteen nähden pieneltä, mutta toistaiseksi budjettimmekaan ei ole suuren suuri. Ja palvelun kasvaessa ja työkalujen määrän lisääntyessä kasvavat myös tätä kautta tulevat säästöt.
Toinen avoimen koodin rahassa mitattava hyöty on mahdollisuus hyödyntää kehittäjäyhteisön tuotoksia. Tähän mennessä Kassiin ovat tehneet (meille ilmaista) koodia muun muassa opiskelijaryhmät niin Suomessa kuin Kiinassakin, ja tällä hetkellä palvelun mobiiliversiota tehdään Nairobissa. Lisäksi vapaaehtoiset ympäri maailmaa kääntävät tällä hetkellä Kassia muun muassa venäjäksi, romaniaksi, kreikaksi, hollanniksi ja swahiliksi.
Avoimuuden hyödyt näkyvät myös dokumentinhallinnassame ja viestinnässämme. Meidän ei tarvitse miettiä, uskallammeko käyttää ilmaisia pilvipalveluita. Meitä eivät pelota Dropboxin tietovuodot tai käyttöehtojen muutokset tai se, että Google lukee sähköpostiamme tai dokumenttejamme. Peloilta suojautuminen tulee aina kalliiksi. Kun ei ole mitä pelätä, ei tarvitse maksaa.
Tulevaisuudessa tuntuvia säästöjä tulee myös lakimieskuluissa. Meidän ei tarvitse miettiä patenttihakemuksia eikä viilata NDA-sopimusten pykäliä. Meidän ei myöskään tarvitse sulkea palveluamme, jos koodiamme päätyy ulkopuolisten käsiin.
Avoin Yritys 
Hyvä kirjoitus! Jäi mietityttämään tuo viimeinen kohta, eli lakimieskulut. En oikein näe, miksi Open Source vähentäisi merkittävästi niitä. Jos toimitte projektiliiketoiminnassa, teidän tulee kuitenkin tehdä projekteihin liittyviä sopimuksia asiakkaiden kanssa (projektisopimuksia, salassapitosopimuksia yms). Ja valitettavasti Open Source -sovellukset ovat hämäräperäisten patenttitrollifirmojen yms. kohteina. Ja yleisiä maailmalla ovat myös tilanteet, missä joku alkaa jaella koodia edelleen (tai olla jakamatta) GPL-lisenssiehtojen vastaisesti (tai mikä lisenssi teillä onkaan). Open Source -lakiasioiden tuntemus on Suomessa melko vähäistä ja yleisiä käytäntöjä ei laajasti tunneta, joten asiantuntevan lakiavun löytäminen tarvittaessa voi olla vaikeampaa.
Myös tuo tietovuotojen välttäminen ei ole niin yksinkertainen juttu – vaikka teillä ei olekaan mitään varsinaisesti salaista, joku voi hyvin vuotaa väärennettyä tietoa firmastanne, sabotoida arkistojanne yms.
Tulipa maalailtua piruja seinälle
TykkääTykkää
Kiitos kommentista, hyviä pointteja! On totta, että avoimesta lähdekoodista saattaa koitua lakinäkökulmasta myös kustannuksia. Näkisin kuitenkin, että monessa asiassa siitä koituu säästöjä, esimerkiksi juuri nuo mainitsemani patenttihakemukset, NDA:t ja muut vastaavat salaus- ja suojelusopimukset.
Omaa tuotettamme en näe kovin houkuttelevana patenttitrollien näkökulmasta, koska teknologiassamme ei ole mitään kovin ihmeellistä. 🙂 Pikemminkin sovellamme kaikkien yleisesti tuntemaa teknologiaa uudenlaisiin tilanteisiin. Mutta toki jos jonain päivänä keksimme jotain uutta ja mullistavaa teknologiaa, ja pyrimme tavoittelemaan sillä kilpailuetua, tuo mahdollisuus on olemassa. Toisaalta patenttitrollit hyökkäävät kai yleensä vasta siinä vaiheessa, kun firmalla on riittävästi rahaa, joten jos siihen pisteeseen on päästy, voimme olla myös aika tyytyväisiä moneen asiaan. 🙂
Meillä on koodissa erittäin avoin MIT-lisenssi, joten siitä ei tule ongelmaa, että joku käyttäisi koodiamme väärin. Sitä kun saa käyttää ihan miten hyvänsä, ja meille ei tarvitse kertoa. 🙂 Jos oman koodin käyttöä haluaisi ryhtyä valvomaan tarkasti, syntyisi tuosta toki helposti merkittäviäkin kuluja.
Tuo väärennettyjen tietojen vuotaminen, arkistojen sabotointi ym. ovat toki mahdollisia, mutta ovatko ne meille jotenkin todennäköisempiä uhkia kuin ei-avoimille yrityksille? Kuvittelisin, että meistä nimenomaan on vaikea vuotaa väärennettyjä tietoja, kun kaikki oikeat tietomme ovat kaikkien nähtävillä (mutta eivät toki silti kaikkien vapaasti muokattavissa).
TykkääTykkää
Samaa mieltä. Ja kyllä avoimuus kokonaisuudessaan tuo merkittäviä hyötyjä näissä suhteissa.
TykkääTykkää
Paluuviite: Näin tiimi toimii | Avoin yritys