Avattuamme blogimme totesimme, että yhtä puuttuu avoimuusaatteesta: sisäinen viestintämme, joka tapahtuu face-to-face -keskustelun lisäksi pääasiassa pikaviestimekanismi IRC:n välityksellä, oli edelleen yksityistä. Ensimmäistä varten emme ainakaan toistaiseksi aio asettaa web-kameroita seuraamaan jokaista liikettämme, mikä olisi jo ihan käytännön syistäkin haastavaa, mutta jälkimmäisen avaaminen on helpompaa.
Strategiamme mukaisesti kysyimme itseltämme, onko meillä tarpeen käydä kanavalla keskustelua, jonka sisältöä muut eivät saisi nähdä. Totesimme, että näin ei ole. Tämän seurauksena päädyimme sekä perustamaan kanavan jolle kaikki voivat liittyä (!avoinyritys IRCnetissä) että avaamaan kanavan menneet keskustelut kaikkien nähtäville. (Jos selain näyttää ääkköset väärin, valitse manuaalisesti: View -> (Character) Encoding -> UTF-8).
Viimeistään irkkikanavan avaamisen myötä iski hiukan ekshibitionistinen olo. Vähän kuin olisimme yritysten Big Brotherissa, jossa koko maailma näkee kaiken tekemämme (olkoonkin, että kiinnostuneita silmäpareja ei taida tässä vaiheessa olla ihan yhtä monta). Joka tapauksessa tunne aiheutti jopa pientä stressinpoikasta: voiko näin avoimessa ympäristössä oikeasti ottaa rennosti? Yritystoimintaan liittyy varmasti myös negatiivisia tunteita, jääkö niiden ilmaiseminen vähemmälle tuollaisella avoimella kanavalla?
Seuraava ajatus oli kuitenkin, että olisipa hienoa, jos tuosta stressintunteesta ajan myötä pääsee, ja todella pystyy ottamaan rennosti.
Ihmisillä on taipumus vetää monenlaisia rooleja, usein eri ihmisille keskenään hyvinkin erilaisia. Minusta se ei ole hyvä asia. Usein roolit estävät meitä näkemästä toista ihmistä sellaisina kuin nämä todella ovat, mikä johtaa tyypillisesti etääntymiseen, ja vain vaikeuttaa kommunikaatiota ja toisen ymmärtämistä.
Tämä ilmiö on nähtävissä myös Big Brotherissa. Jossakin vaiheessa kautta tapahtuu kuitenkin jotakin kummallista. Ihmiset unohtavat, että kamerat ovat läsnä. Se saa heidät unohtamaan esittämisen ja pakottaa heidät olemaan – omia itsejään. Tähän perustuu ohjelman suosio. Kaikista kiinnostavinta on tarkkailla ihmisiä silloin, kun he ottavat rennosti eivätkä mieti liikaa, mitä muut heistä ajattelevat.
Roolinaamioiden putoaminen aiheuttaa myös sen, että ihmiset ilmaisevat enemmän myös negatiivisia tunteitaan. Minusta sekin on hyvä asia. Niitä tunteita on kuitenkin kaikilla, ja niiden patoaminen johtaa usein ikävämpiin seurauksiin kuin niiden tuominen esille heti.
Toki esilletuominen kannattaa tehdä rakentavasti, sillä hallitsemattomat tunteenpurkaukset johtavat usein väärinymmärryksiin ja sitä kautta kasvattavat negatiivisten tunteiden ketjua. Tunteiden vallassa rakentavasti toiminen ei tietysti ole aina helppoa, mutta mielestäni kuitenkin tavoiteltavaa. IRC-kanavallamme pyrimme siis olemaan mahdollisimman omia itsejämme ja puhumaan tarvittaessa myös vähemmän mukavista yritystoimintaan liittyvistä tunteista, mutta kuitenkin niin ettemme turhaan loukkaa mitään tahoa tai aiheuta väärinymmärryksistä johtuvaa pahaa mieltä.
Avoimen kanavan myötä tulivat myös vastaan ensimmäiset avoimuuden rajoitteet. Olemme saaneet Kassi.eu -sivuston kautta muutaman yhteydenottopyynnön, ja keskustelimme niistä lyhyesti myös kanavalla. Totesimme kuitenkin, että kyseisten yhteydenottajien nimien tai edustamien tahojen laittaminen julkisesti nettiin ei olisi hyvien tapojen mukaista, ainakaan ennen kuin olemme tiedustelleet, onko asia toisen osapuolen puolelta ok.
Tämä olkoon siis politiikkamme jatkossa: jos potentiaalinen asiakas ottaa meihin yhteyttä, kerromme toiminnastamme ja kysymme, onko sopivaa mainita kyseisen asiakkaan nimi omissa avoimissa dokumenteissamme. Mutta asiakkaan (tai muun yhteydenottajan) tietämättä tai toiveiden vastaisesti emme mainintoja julkaise.
Paluuviite: Wikileaks, hakkerietiikka ja vaimon uusi hattu | Avoin yritys