Yrityksen perustaminen tutkimusprojektin tuotosten ympärille ei aina ole suoraviivaista. Aloittelevan yrittäjän kannalta asiaan liittyy sekä hyviä että huonoja puolia.

Hyvänä puolena ei tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan tuote tai ainakin prototyyppi on ollut mahdollista kehittää rauhassa tutkimusrahoituksella. Parhaassa tapauksessa tutkimusprojektin väeltä saa myös arvokasta taustatukea, ja yhteistyö jatkuu vielä yrityksen perustamisen jälkeenkin. Suuren yliopiston tutkimusprojektin kautta saa myös arvokkaita kontakteja ja pääsee usein puheisiin sellaisten tahojen kanssa, joiden tavoittaminen olisi muutaman hengen startupille huomattavasti vaikeampaa.

Huonona puolena ei välttämättä ole itsestään selvää, kuka saa oikeudet mihinkin projektin tuotoksiin. Kaikki tutkimusprojektin jäsenet eivät välttämättä ole lähdössä mukaan yritysprojektiin, mutta silti ajatus siitä, että osa tiimistä lyö rahoiksi yhteisillä tuotoksilla saattaa harmittaa. Projektitiimin lisäksi myös yliopistoa saattaa kiinnostaa, mitä projektin tuotoksilla tehdään, ja se haluaa tyypillisesti osansa mahdollisista tuotoista.

Tärkeää on myös huomata se, että tutkimusprojektissa tuotetta suunnitellaan erilaisilla ehdoilla kuin silloin, jos alusta asti ollaan perustamassa yritystä. Tutkimusprojektissa kiinnitetään todennäköisesti paljon huomiota seikkoihin, jotka eivät ole liiketoiminnan kannalta oleellisia. Yrittäjäksi ryhtyessä on tärkeää pystyä erottamaan projektin ytimestä oleellinen: mikä on se osuus, jolla on mahdollista tehdä rahaa. Vähemmän olennaisten osien ei kannata antaa roikkua mukana liian pitkään, vaikka ne olisivat tutkimuksellisesti kuinka kiinnostavia, jos niistä on liiketoiminnan kannalta haittaa.

Miten siirtyminen tutkimuksesta liiketoimintaan sitten tapahtuu meidän osaltamme? Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että siirtymä sujuu ehkä harvinaisenkin kivuttomasti. Tutkimusprojektin henkilökunta on antanut toiminnallemme täyden tuen, ja näyttää siltä, että siirtymä onnistuu hyvässä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä projektin kanssa.

Yleensä projektin ydintuotos – tutkimustiedon ohella – on teknologia, esimerkiksi prototyyppi tai ohjelmakoodi, ja sen oikeuksista taitetaan peistä. OtaSizzlen tapauksessa näin ei ole, sillä kaikki projektissa tuotettu lähdekoodi on avointa, ja projekti jopa rohkaisee kaikkia mahdollisia kaupallisia ja epäkaupallisia tahoja puljaamaan koodin kanssa.

Aina välillä eteemme on kiikutettu erilaisia oikeudensiirtosopimuksia, joilla oikeuksia pyritään siirtämään meiltä yliopistolle. Valitettavasti näiden suhteen käytännöt laahaavat vielä jäljessä: esimerkiksi avoimen lähdekoodin projekteihin ne eivät juurikaan sovi, sillä ne pyrkivät usein jostakin kummallisesta syystä esimerkiksi kieltämään koodin käyttämisen edelleen ja muokkaamisen tulevaisuudessa ilman erillistä lupaa. Lisäksi sopimuksissa on usein hämmentävä ”voimassa takautuvasti” -pykälä, ja ne tarjotaan allekirjoitettaviksi projektin ollessa puolivälissä, jolloin on yleensä jo ehtinyt rikkoa jotakin sopimuksen ehdoista. Lopulta emme kuitenkaan ole joutuneet näitä sopimuksia allekirjoittamaan.

Haasteitakin siirtymässä toki on. Meidän tapauksessamme niistä suurimmat lienevät varsin epätyypillisiä tutkimusprojektille. Koodin tai muun teknologian sijaan haasteen muodostaa nimittäin datan omistajuus.

On perin harvinaista, että tutkimusprojektin hallussa on niin suuria määriä käyttäjädataa, että sillä on liiketoiminnallista merkitystä. OtaSizzlen tapauksessa tilanne on kuitenkin juuri tämä. Sen Aalto Social Interface -alusta, jonka päällä Kassi pyörii, sisältää tuhansien käyttäjien tiedot. Nämä käyttäjät ovat allekirjoittaneet käyttöehdot, joiden myötä oikeudet dataan ovat ainoastaan OtaSizzle-projektilla, eikä niitä täten voida siirtää yrityksen haltuun.

Asiaan on kuitenkin tulossa muutos, mikäli nyt keskusteluissa olleet suunnitelmat toteutuvat. OtaSizzlen käyttöehtoja on tarkoitus muuttaa siihen suuntaan, että myös kolmannet osapuolet voivat hyödyntää dataa. Uusien ehtojen tarkoituksena on myös turvata alustan jatkuvuus sen jälkeen, kun projekti päättyy joulukuussa 2012. Luonnollisestikaan uudet ehdot eivät koske kuin niitä käyttäjiä, jotka nämä ehdot hyväksyvät.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että OtaSizzle tulee omistamaan kaiken yrityksemme hyödyntämän käyttäjädatan projektin loppuun saakka, eli vielä yli kaksi vuotta. Kaikki projektin alustan päälle kehittävät tahot tulevat kuitenkin näillä näkymin saamaan lupauksen siitä, että oikeutta tähän dataan ei voida heiltä missään vaiheessa ottaa pois. Jos muita ylläpitäjiä ei datalle löydy, halukkaalla kolmannella osapuolella on mahdollisuus ottaa datan hallinta tässä vaiheessa omalle kontolleen, olettaen että kyseinen osapuoli sitoutuu tarjoamaan dataa myös muille tahoille samoin avoimin ehdoin kuin aikaisemminkin. On myös mahdollista perustaa jonkinlainen kollektiivi, jossa ylläpidosta vastaa useampikin taho.

Kyseessä on siis melko ainutlaatuinen tilanne. Parhaassa tapauksessa on mahdollista muodostua täysin avoin ja läpinäkyvä dataekosysteemi, jonka päälle useat eri toimijat voivat perustaa hyvin monipuolisia hankkeita, ja jolla ei ole rasitteena minkään yksittäisen diktaattorimaisen tahon kontrolli. Huonoimmassa tapauksessa taas datan ylläpidon kanssa tulee haasteita, kun eri tahot eivät pääse yksimielisyyteen siitä, kellä on siihen mitäkin oikeuksia ja kenen tulee sitä ylläpitää. Avoimen yrityksen tavoitteena on, että ensin mainittu vaihtoehto toteutuu.