Hiljattain keskustelimme erään Stadin Aikapankkilaisen kanssa Kassin soveltuvuudesta aikapankkikäyttöön, eli mahdollisesta tuesta vaihdettavalle aikavaluutalle. Samassa keskustelussa päädyttiin puhumaan, myös siitä kuinka hyödyllinen Kassin tapainen palvelu voisi olla myös eläkeikäisille, joilla monilla olisi aikaa tehdä palveluksia ja kiinnostusta saada uusia tuttuja lähialueelta.
Kun käsissä on tuote, joka tuntuisi pienillä muutoksilla sopivan hyvin moneen erilaiseen tarpeeseen, tekisi mieli yrittää tarjota sitä kaikkialle ja kaikille ja yrittää ratkaista sillä niitäkin ongelmia, joihin sitä ei ole alunperin suunniteltu. Lähes kaikissa start up -yrittäjää opastavissa materiaaleissa kehotetaan kuitenkin keskittymään mieluummin tietyn kohderyhmän palvelemiseen mahdollisimman hyvin kuin mahdollisimman monen kohderyhmän palvelemiseen joten kuten. Isot firmat tekevät viimeksi mainittua, ja niiden kanssa on vaikea kilpailla. Kapean erikoisalueen (nichen) valitsemalla voi räätälöidä tuotteen juuri tietyn kohderyhmän tarpeisiin. Suurillakaan yrityksillä ei ole mahdollisuuksia kohdentaa tuotteitaan kaikille pienille ryhmille, joten pienellä ja erikoistuneella toimijalla on mahdollisuus olla pienen ryhmän näkökulmasta tarjonnaltaan paras.
Kuitenkin. Minua viime aikoina eniten innostanut idea on, että Kassi voisi tulevaisuudessa olla paikallisyhteisöjen jakamiselle jotain samaa kuin WordPress on nykyään blogaamiselle: avoimella lähdekoodilla kehitettävä palvelu, jolla on paljon eritarpeisia käyttäjiä ja kehittäjiä. Palvelu on silti helppo asentaa omalle palvelimelle, ja vielä helpommin sen saa käyttöön avaamalla simppelin ilmaisen tai monipuolisemman maksullisen tilin palvelua tarjoavan firman ylläpitämänä. Palvelualusta on monipuolinen ja laaja, eli se on viritettävissä hyvinkin erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin, mutta toisaalta peruskäyttö oletusasetuksilla tarjoaa suurimmalle osalle käyttäjistä helpon tien ydintoimintaan ilman monimutkaista konfigurointia.
Kaikki yllämainittu pätee WordPressiin ja on paljolti sen suosion takana. Voisiko se tulevaisuudessa päteä myös Kassiin? Yhteisöllinen kuluttaminen (collaborative consumption) tuntuu olevan nousussa. Alalle povataan hyviä mahdollisuuksia ja pieniä yrittäjiä onkin paljon, varsinkin USA:ssa. Onko kaikkien järkevä rakentaa oma palvelunsa, vai voisiko yhteispelillä ja keskittämällä kehitystarmon yhteen alustaan saada aikaan jotain parempaa? Voisiko yksi alusta tarjota liiketoimintaedellytyksiä useammallekin firmalle?
Jos yksittäistä palvelua käyttävää yhteisöä määrittäisi eniten paikallisuus eli lyhyet fyysiset etäisyydet, voisiko yksi palvelu tarjota kätevästi tuen kaikentyyppiselle vaihdolle lähiyhteisössä, vai tarvitaanko lastenvaatteiden swappailuun oma palvelunsa, kirjoille omansa ja niin edelleen?
On ehkä aika monta aluetta, joista on helppo todeta, että yksittäinen palvelualusta ei ole riittänyt kaikille. Esimerkiksi kaikki nettikaupat eivät käytä samaa alustaa, vaikka sellaisia varmaan avoimella lähdekoodilla tarjolla olisikin. Monella taholla on usein sen verran erityisluonteinen idea, että tuntuu ehdottoman tärkeältä kehittää sen ympärille kokonaan oma palvelu. Sitä paitsi palveluiden kehittäminen on kivaa, ja niistä tulee helposti kuin omia lapsia. Meidänkin on syytä miettiä, olisimmeko itse valmiita siirtymään Kassin parista jonkin toisen alustan taustajoukkoihin, jos toteaisimme sen potentiaalisemmaksi tarkoitukseemme.
Toisaalta kaikki blogitkaan eivät käytä WordPressiä, ja silti sillä menee erinomaisesti, koska blogipalvelun tarvitsijoita on niin paljon. Pelkästään WordPress.com on Yhdysvalloissa neljänneksi vieraillun verkkosivusto. Yhteisöllisen kuluttamisen osalta tilanne ei vielä ole räjähtänyt samalla tavalla, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että kasvusuuntaan ollaan menossa vauhdilla. Silloin todennäköisesti syntyy myös tarpeita alustoille, jotka mahdollistaisivat helpon käyttöönoton hyvin monenlaisille tahoille. Hienoa Kassinkin suhteen olisi, jos se olisi tulevaisuudessa alustana niin hyvä, että ihmiset eri puolilla haluaisivat perustaa oman jakamisyhteisönsä sen päälle, ja yhteisön mahdolliset koodariaktiivit saattaisivat intoutua kehittämään palvelua edelleen.
Kuulostavatko tällaiset ideat innostavilta vai enemmänkin suuruudenhulluilta? Vai kenties molemmilta? Laajamittaisen ja monipuolisen jakamisalustan tekeminen vaatisi todennäköisesti hiukan kahta henkeä suuremman kehittäjäporukan, joten jos jollain heräsi oma kiinnostus, tai mielessä on ideoita siitä, missä tätä ajatusta kannattaisi jakaa, pistäkää kommentteihin tai ottakaa muuten yhteyttä!
Milläs alustalla Kassi on koodattu?
Ensimmäinen ajatus oli tässä se, että monet nyt kehitteilllä olevat uudenlaiset palvelukonsepti ja toimintamallit manevät kaavaan
formaatti = yhteisö + alusta
Formaatilla viittaan toimivaan kokonaisuuteen esim. paikalliseen Kassi-porukkaan, joka oikeasti ja toimivasti tekee vaihtoa Kassin kautta.
Tapauksesta riippuen yhteisön voi kaavassa korvata verkostolla, parvella tai heimolla jne. mutta olennaista on joku aktiivinen ja käyttäjäporukka, joka on toistensa kautta palvelun kautta vuorovaikutuksessa, ilman käyttäjiä homma ei toimi.
Alustalla tarkoitan teknistä ja/tai muulla tavalla toiminnan mahdollistavaa alustaa, perinteisesti tori voisi olla alusta torikaupalle, mutta Kassi paikallisvaihdolle ja Fillarikanava pyöräilyn kehittämiselle.
Alustan rakentaja voi mielestäni palvella monenlaisia yhteisöjä ja saman alustan kanssa eri yhteisöihin liitettynä syntyy erilaisia formaatteja. Riskinä on se, että teekkarilakki vinossa kehitetään vain alustaa, eikä saada sitä ensimmäisenkään yhteisön käyttöön. Yhteisön kehittäminen tyhjästä pelkän alustan ympärille on aina vaativa prosessi, siksi kimppa esim. aikapankin kanssa voisi olla hyvinkin relevantti, koska siinä on jo yhteisö valmiina.
Kommentoin muuten teidän #nettikansa seissiotakin http://www.mahdollista.fi/2010/09/29/avoin-yrittajyys-mahdollisuuksia-ja-haasteita/comment-page-1/#comment-182
Onko siitä tullut jotain jatkokeloja?
TykkääTykkää
Kiitoksia kommenteista! Tuo kaava kuvaa mielestäni ajatuksiamme varsin hyvin. Ideanamme on nimenomaan saada alustamme mahdollisimman nopeasti hyvin erilaisten olemassaolevien paikallisyhteisöjen testiin, jottei tuota ”teekkarilakki vinossa” -ilmiötä synny. 🙂 Tällä hetkellä se pyörii siis Aallon opiskelija- ja työntekijäyhteisössä, ja keskusteluita on käyty lisäksi esimerkiksi Helka ry:n eli Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton kanssa. Tarkoituksenamme on saada mahdollisimman pian perusrunko – eli mahdollisuus perustaa uusia yhteisöjä – valmiiksi ja sen jälkeen (näillä näkymin vuoden alusta) ryhtyä käymään aktiivisesti neuvotteluja eri tahojen kanssa.
Keskeisenä ajatuksena meillä on siis tässä se, ettei yhteisöjä jouduta synnyttämään ihan tyhjästä, vaan tarjotaan alustaa nimenomaan olemassaolevan yhteisön käyttöön uudeksi työkaluksi ja viestintämuodoksi. Toki palvelun käyttäjiksi ryhtyvä osa tietystä yhteisöstä muodostaa myös aina jossain määrin oman ”yhteisön yhteisön sisälle”, ja tämän sisemmän yhteisön muodostuminen on se vaativa prosessi. Siihen tarvitaan aina riittävä määrä yhteisön sisällä toimivia aktiiveja, jotka innostuvat hommasta niin paljon, että saavat omalla toiminnallaan potkaistua prosessin käyntiin. Aallossa me kehittäjät itse pystyimme jossain määrin toimimaan tällaisina katalysaattoreina, mutta niissä yhteisöissä joihin emme itse kuulu sama ei luonnollisestikaan onnistu. Stadin Aikapankin, Kuinoman, Netcyclerin ja monien muiden hyvät esimerkit kuitenkin osoittavat, että näitä early adopter -aktiiveja riittää, heidät pitää vain onnistua tavoittamaan.
Huh, käytinpä edellisessä kappaleessa monta kertaa sanaa yhteisö, pitääkin tutustua tuohon linkkiisi jotta pystyn käyttämään luovemmin erilaisia termejä. 🙂
Koodipuolesta sen verran, että Kassi on koodattu käyttäen avoimen lähdekoodin ruby on rails -frameworkia. Kassin koodit löytyvät siis täältä, jos niitä haluaa kurkata: http://github.com/sizzlelab/kassi
Hyviä pointteja myös nettikansa-blogin kommenteissa, vastailin sinnekin. Jatkokeloja on hyvinkin syntynyt, oikeastaan tämäkin postaus pohjautuu niihin. Jutussa mainittu aikapankkilainen on nimittäin juuri Iikka, jonka tapasin Tampereella. Tapasimme hänet siis Tampereen reissun jälkeen vielä erikseen Antin kanssa ja pohdimme yhteistyömahdollisuuksia.
TykkääTykkää
Paluuviite: Avoimen tiedon rooli palveluevoluutiossa | Mahdollista
Paluuviite: Kielipolitiikkaa | Avoin yritys
Paluuviite: Yrittäjän kasvutavoitteet – mietteitä maanantain paneelista | Avoin yritys