Kielipolitiikkaa

Kuva Flickr: CC PhotodeusTämä blogi on täysin suomenkielinen. Pohdimme kielen valintaa pitkään, sillä englannin kielessä olisi selkeät etunsa, ja etenkin IT-maailmassa merkittävä osa ei-englanninkielistenkin maiden sisällöistä tehdään tyypillisesti englanniksi. Potentiaalisesti saavutetun yleisön moninkertainen koko lienee yleisesti yksi suurimmista syistä valita englanti, vaikka ydintoimijat olisivatkin suomalaisia.

Toinen hyvä syy käyttää englantia teksteissä on tulevien yhteistyömahdollisuuksien parempi pohjustaminen. Potentiaalisten rekrytoitavien joukko kasvaa aika tavalla, jos olemassa olevan projektimateriaalin ymmärtäminen ei vaadi suomen osaamista.

Yllämainituista englannin eduista huolimatta valitsimme kuitenkin suomen blogitekstien kieleksi. Miksi?

Kielen valinta vaikuttaa automaattisesti kohdeyleisöön, ja totesimme, että ainakin tässä vaiheessa haluamme kirjoittaa nimenomaan suomalaisille. Toki suomalaiset lähes poikkeuksetta ymmärtävät englantia, mutta suomenkielisen tekstin lukeminen on kuitenkin useimmille huomattavasti vaivattomampaa ja mukavampaa. Toki myös kirjoittaminen käy vaivattomammin, kun teksti tulee luonnostaan eikä tarvitse pohtia liikaa oikeakielisyyttä. Tämä pätee meidän lisäksemme myös kommentoijiin: haluamme herättää keskustelua, ja suomenkielisyys laskee varmasti osallistumiskynnystä.

Valittua kohderyhmää suomenkielinen blogi siis palvelee siinä mielessä paremmin, että käyttökokemus on jouhevampi ja tekstien kieliasu todennäköisesti laadukkaampi. Noudatamme täten startup-yrittäjille (tässäkin blogissa) usein toisteltua ohjetta siitä, että kannattaa mieluummin pyrkiä palvelemaan pientä kohderyhmää hyvin kuin suurta joukkoa keskinkertaisesti.

Yrittäjyyteen liittyviä suomenkielisiä blogeja ei myöskään tällä hetkellä ole liiaksi asti. Startup-maailman kieli tuntuu myös tällä hetkellä olevan hyvin vahvasti englanti myös Suomessa (koittakaapa esimerkiksi keksiä sanalle startup järkevä suomennos). Vähän samaan tapaan näissä piireissä vallitsee ajatus siitä, että kunnianhimoinen yrittäjä tähtää aina automaattisesti Yhdysvaltain markkinoille. Me haluamme näyttää molempien asioiden suhteen, ettei näissä asioissa ole olemassa vain yhtä totuutta.

Tämä ei toki tarkoita, että tarkoituksenamme olisi sulkeutua Suomen rajojen sisään ikuisesti. Kuten alustan open source -laajentamiseen liittyvissä visioissa todettiin, tavoitteenamme on ennen pitkää tehdä Kassista maailmalla yleisesti käytössä oleva paikallisjakamisen palvelualusta. Tähän liittyen meiltä on jo jonkin aikaa kyselty jonkinlaista kuvaustekstiä yritysideastamme myös englanniksi, joten tässä vaiheessa tuntuu ajankohtaiselta lisätä blogiin In English -sivu, jossa sekä kerromme ideastamme lyhyesti englanniksi että listaamme jo nyt englannin kielellä olevia materiaalejamme, kuten viime torstaina AaltoES Fair -tapahtumaa edeltävään valmennustilaisuuteen tehty 5 minuttin pitch kalvoineen.

Aiomme kirjoittaa suomeksi myös jatkossa, mutta todennäköisesti sivustolle ilmestyy jonkin verran myös englanninkielistä materiaalia. Onhan yleisemmin osatun kielen käyttäminen tavallaan myös avoimempaa yritystoimintaa kuin viiden miljoonan ihmisen sisäpiirin salakielellä raportointi. 🙂

Kassi-palvelun osalta olemme tukeneet englannin kieltä alusta alkaen. Käyttöliittymän kieleksi voi valita tällä hetkellä suomen tai englannin, mutta kaikki koodi kommentteinen on englanniksi, mikä lieneekin käytännössä edellytys minkäänlaisen kehittäjäyhteisön syntymiselle. Palvelun aiemmasta versiosta on olemassa myös kiinankielinen käännös, ja jatkossa pyrimme tuottamaan käännöstyökaluja, joilla palvelun kääntäminen yhä uusille kielille onnistuu entistä helpommin.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on kielivalinnoista blogien tai verkkopalvelujen suhteen? Pitäisikö meidän jatkaa kirjoittamista suomeksi vai siirtyä englantiin? Kommentit ovat jälleen tervetulleita.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Kielipolitiikkaa

  1. Juha Mattila sanoo:

    Mielestäni olette oikeassa sen suhteen, että mikäli haluatte kommunikoida nimen omaan suomalaisille, suomen kieli on paras valinta. Tällaista keskustelua, jota sivustollanne käydään, ei kovin paljon käydä Suomessa, joten mielestäni valintanne on perusteltu ja hieno. Englannin kielen huomiointi on pitemmällä tähtäimellä varmasti myös erinomainen ajatus.

    Joskus kuulee sellaisia outouksia, että englannin kielen käyttö on jotain hypetystä tai brassailua, niin kuin sosiaalinen mediakin. Kyllähän englanti on ”the kieli” ja mitä enemmän sillä kielellä toimitaan, sitä paremmin voidaan kommunikoida ”muukalaisten” kanssa, mikä hyödyttäisi kovasti kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä. No, onneksi tämänlainen englannin kielen vastainen ajattelu taitaa jo olla aikalailla harvinaista.

    Itselläni päälimmäiseksi kysymykseksi herää, että miksi suomalaiset ovat aina niin tarkkoja oikeakielisyydestä ja siitä, että osaa puhua tai kirjoittaa oikein? No joo kielioppivirheiden kauttahan voi antaa itsestään epäpätevän kuvan ja eihän sellaiselta sovi näyttää tässä maassa, jossa koulutuskin on maailman korkeinta tasoa.

    Olen sitä mieltä, että mitä enemmän uskallettaisiin vain toimia, kokeilla ja tehdä virheitäkin, sitä parempaa kehitystä myös kielenkin osalta tulisi. Tankerot kehiin vaan!

    Mutta hei entäs ruotsi sitten? Olemmehan kaksikielinen maa!:)

    Tykkää

    • Antti sanoo:

      Hyvä pointti kyllä tuo, että oikeakielisyyttä ei pitäisi ainakaan niin paljon stressata, että jonkun asian julkaisemista sen takia suuresti viivyttää tai epäröi. Blogitekstiä kirjoittaessa ajattelinkin enemmän ilmaisumahdollisuuksia kuin suoranaisia virheitä. Eli englanniksi kirjoittaessa on ainakin itsellä usein sellainen tuntu, että päässä oleva ajatus on vaikea ilmaista yhtä täsmällisesti kuin sen muotoilu suomeksi onnistuisi. Lopputuloksen kannalta kyllä englanninkielellä muotoiltu ajatus ajaa kyllä varmaan 90%:ssa tapauksissa käytännössä ihan saman asian, vaikka jotain kiertoilmaisua olisikin joutunut käyttämään. 🙂

      Ruotsinkielisiä blogikirjoituksia tuskin tullaan ainakaan meidän kirjoittamina tässä blogissa näkemään. 🙂 Sen kielen osalta alkaisivat varmaan ilmaisun täsmällisyyden heilahtelutkin jo vaikuttamaan… ja nykyiseen pakollisen toisen kotimaisen koulutukseen luottaen uskon, että suomenkielinen blogi aukeaa äidinkielivähemmistöllemmekin, jos kiinnostusta riittää.

      Kassin osalta itseasiassa kyllä mietittiin alussa, että oisko ruotsinkieliselle käyttöliittymälle tarvetta, mutta todettiin kuitenkin, että tuskin se käyttö siitä jää kiinni. Ekassa versiossa oli kuitenkin ilmoitusta jättäessä mahdollisuus merkitä ilmoituksen kieleksi suomi, ruotsi tai englanti. Ajatus oli toivottaa eri kieliset ilmoitukset tervetulleiksi, ja mahdollisesti myöhemmin lisätä toiminto kielenmukaiseen selaamiseen. Kielivalinta oli kuitenkin sen verran vähäisessä käytössä, että se ei nykyversiossa ole enää mukana.

      Tykkää

  2. Eero Voutilainen sanoo:

    Suomen kielen käyttäminen on lopulta myös kulttuuriteko. Kielen käyttöala kaventuu, jos ei sitä ei käytetä monipuolisesti kaikilla yhteiskunnan aloilla. Suomen kieli ei mene miksikään yksittäisten lainasanojen käytöstä (eikä ”alkaa tekemään” -muodon yleistymisestä eikä nuorison niinkuttelusta), mutta jos joistakin asioista puhuessaan täytyy aina käytännössä vaihtaa kieltä, se on jo kielen kannalta hengenvaarallista. Tämä uhka on jo olemassa juuri tiedemaailmassa ja elinkeinoelämässä.

    Tämä kielipoliittinen näkökulma on kuitenkin laiha lohtu, jos yrittäjällä ei ole mitään muuta syytä käyttää toiminnassaan suomen kieltä. Siksi on hienoa, että etsitään aktiivisesti myös muita perusteita äidinkielen käyttämiselle yrityksen toiminnassa.

    Suomen kielen käyttämisestä liike-elämässä voi keskustella nyt myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen blogissa (http://www.kotus.fi/?5405_m=8093&s=3236).

    Tykkää

    • Antti sanoo:

      Totta kyllä tuo uhka. Ainakin mun mielikuvan mukaan suomen käyttö IT-maailmassa ainakin suurempien yritysten työskentelykielenä alkaa olla jo käymässä harvinaiseksi. Syytkin ovat toki aika selkeitä, jos toiminta on selkeästi kansainvälistä. Onneksi kuitenkin suomen kielellä pystyy vielä hyvin käymään IT-aiheisetkin keskustelut vaikka lauseet toki lainasanoja vilisevätkin. 🙂

      Tykkää

  3. Paluuviite: Jakamistalous | Avoin yritys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s