Yrittäjän kasvutavoitteet – mietteitä maanantain paneelista

Kasvuyrityksissä ja -yrittäjissä on Suomen toivo! Tästä tunnuttiin olevan kohtuullisen yksimielisiä tänään Finlandia-talolla pidetyssä Suomi hyvinvoinnin jälkeen -paneelissa. AaltoES:n ansiokkaasti kokoon saama nimekäs joukko Suomen yritysvaikuttajia keskusteli aiheesta sen verran innostuneesti ja innostavasti, että päätin vielä saman yön aikana kirjata blogiin hiukan mietteitä omasta tavoitetason pohdinnasta.

Puhuttiin itseasiassa Austinista palanneen Juhon kanssa juuri aiemmin päivällä siitä, mihin me oikein Kassilla tähtäämme. Ensimmäisenä etappina siintää ns. Ramen profitable -tila, jossa yritys tuottaa sen verran, että perustajat saavat juuri ja juuri elinkustannuksensa katettua. Nimen mukaisesti rahaa pitäisi siis riittää ainakin halvimpiin pikanuudeleihin asumisen lisäksi. Tiukka nuudelikitkuttelu ei ihan tavoitetasoksi toki riitä, mutta ykkösprioriteettina tässä touhussa tuntuu kuitenkin kummallakin olevan se, että voi työllistää ja elättää itsensä mielekkään ja hyödylliseltä tuntuvan asian parissa, jonka tekemiseen ja tekemättömyyten itsellä on kohtuullisen paljon vaikutusvaltaa.

Tällaiseen tilanteeseen voisi hyvinkin olla mahdollista päästä, jos saamme Kassin myytyä esimerkiksi riittävän monen yliopiston ja kunnan käyttöön Suomessa. Mutta tällaista kaksi työpaikkaa Suomeen tuottavaa puuhastelua ei vielä voine kutsua kasvuyrittäjyydeksi, jota paneelissa kovasti peräänkuulutettiin uusien, kipeästi tarvittavien työpaikkojen luojana. Työpaikkojen luomisen kautta tapahtuva kotimaan hyvinvoinnin pelastaminen on kuitenkin sen verran epäkonkreettisen ja etäisen tuntuinen asia, ettei se yksinään oikein riitä nostamaan tavoitetasoa yli stabiilin pienyrittäjyyden. Etenkin kun ensimmäisenkin työntekijän palkkaaminen on kuulemma siinä määrin työlästä ja riskialtista, että esimerkiksi paneelissa puhunutta Tina Aspialaa oli neuvottu suosiolla etsimään toiminimen omaavia henkilöitä, jotta normaalin palkkauksen raskailta koukeroilta vältyttäisiin.

Verotus kasvuyrittäjyyskasvun esteenä?

Itse en ole ketään koskaan palkannut saati yritysveroja vielä maksanut, mutta vahvalla mutulla väittäisin, että tämä on isompi ongelma yrityksien syntymisen ja työllistävän kasvun tiellä kuin Suomen verotus, joka Nallen johdolla sai paneelissa varsin suuren roolin, ja jonka laskeminen jäi mieleen konkreettisimpana ehdotuksena siitä, mitä käytännössä voitaisiin yrittäjyyden edistämiseksi tehdä. Tuota päättäjille suunnattua viestiä enemmän pidin kuitenkin Petterin ohjeesta koko kansalle:

So, if you want to improve the Finnish growth company ecosystem (and save the welfare state as a by-product), found a startup, apply to work for one or invest in one. It’s that simple, really.

Kaikki kolme saattavat kuulosta isoilta satsauksilta, mutta rahoittaminenkaan ei enää välttämättä ole vain varakkaiden vaihtoehto, vaan erilaisten ulkomaisten ja kotimaisten crowdfunding tai –lending vaihtoehtojen avulla kuka tahansa voi pistää pienen summan hyvän asian puolesta ja hyvällä tuurilla saada vaikka rahoilleen tuottoakin. Joku taisi ehdottaa paneelin Twitter-seinällä, tällaista toimintaa kansanhuviksi lauantai-iltaisen lottokupongin tilalle. 🙂

Lauantai-iltainvestoijat kuuluisivat ehkä ensikertayrittäjien kanssa samaan joukkoon, joka minun kokemukseni mukaan ei juuri pähkäile Suomen verokantaa, vaan haluaa tehdä jotain joka vie maailmaa ainakin hitusen hyvään suuntaan. Kuten Petteri hyvin toi esille, miljoonien yritysmyynnissä on loppupeleissä aika vähän merkitystä sillä, onko se veroprosentti nyt 22% vai 21%. Wahlroosin näkökulma toki kertonee enemmän suurten summien haltijoiden ajatuksista ja heidän motivaatiostaan jäädä/lähteä Suomesta tai sijoittaa täällä toimiviin yrityksiin. Tämä näkökulma on itselleni varsin kaukainen, mutta itsestään selvästi on toki hyväksi Suomelle, jos suuria summia tienanneet menestysyrittäjät jäävät näille kulmille jakamaan kokemuksiaan ja sijoituksia seuraavan polven lupauksille. Jos näiden heppujen jääminen sitten on prosenteista kiinni niin…

Rekrytointi arveluttaa enemmän

Veromielipiteeni ilmaisun hiukan venyttyä palaan vielä varsinaiseen otsikon aiheeseen. Kuinka korkealle siis olemme tähtäämässä Kassin kanssa? Maailmanvalloitussuunnitelmista on kirjoitettu jo aiemminkin, mutta varsinaista linjausta Kassin kasvuhakuisuudesta ei ole tehty. Selvää on, että kaksin ei Kassia maailmalle pusketa, mutta työntekijöiden palkkaus tuo heti lisää riskejä yritystoimintaan. Tarkkaa käsitystä rekrytointiprosessin koukeroista minulla ei vielä ole, mutta ymmärrykseeni muotoutunut mielikuva sisältää palkan oheiskulujen, vakuutusten, työterveyshuollon ynnä muun lakisääteisen tilpehöörin lisäksi huolen työsuhteen mahdollisen päättämisen hankaluudesta.

Ymmärrän hyvin, että vakaa työpaikka on monelle ja moneen elämäntilanteeseen erittäin tärkeä, mutta nämä yksittäistä työntekijää suojelevat säädökset saattavat olla karhunpalvelus työntekijäyhteisölle kokonaisuutena. Jos työntekijän rekrytointi nähdään isona ja sitovana investointina, sitä todennäköisesti vältellään varsin pitkään, jos vaihtoehtoja on tarjolla. Erilaiset henkilöstövuokrausfirmat ovat olleet kovassa nousussa, mikä onkin paljon positiivisempaa, kuin kaikkien mehujen tiristäminen olemassa olevasta työvoimasta työaikoja venyttämällä ja vaatimustasoa nostamalla. Suomessa jengi painaa pitkää päivää paineen alla, ja iso osa on tyystin vailla työtä. Tähän olisi mielestäni syytä puuttua. Työllistämisen tekeminen helpommaksi ja riskittömämmäksi on yksi keino.

Kasvumotivaation suuremmat vaikuttimet

Käsiteltynä ovat nyt kasvuyrittämisen kannalta ei-huolettavat (verotus) ja huolettavat asiat (rekrytoinnin raskaus). Nämä ovat kuitenkin loppujen lopuksi vain hidasteita sillä taipaleella, jolle aloittava yrittäjä kurssinsa asettaa. Kuten veroissa, ei palkkasivukuluissakaan prosentti sinne tai tänne ratkaisse kenenkään kasvuyrittäjyyssuunnitelmia.

Suurempi, mutta vaikeammin konkretisoitava vaikutin on kulttuurinen taipumus vaatimattomuuteen ja hillittyyn omillaan pärjäämiseen. Paneelissa tästä itseasiassa annettiin hieno esimerkki kertomalla, että missään muussa maassa Haluatko miljonääriksi -ohjelman kisaajat eivät ole lopettaneet keskimäärin niin aikaisessa vaiheessa kuin Suomessa. Tässä ”kaksi tonnia, kiitos, ja kotiin” -asenteessa on kieltämättä jotain hyvin suomalaista. Ja minun mielestäni se ei ole mitenkään huono asenne. Olisivatpa vaan kaikki kansat taipuvaisia vaatimattomuuteen ja hillittyyn omillaan pärjäämiseen… :] Mutta kasvuyrittäjyyden kannalta tuo kieltämättä on epäedullinen asenne.

Kuinka siis ylittää oman luonteen mukavuusalueen raamit ja kasvaa Suomen pelastamista auttaviin mittoihin? Ja tarvitseeko niitä rajoja edes yrittää ylittää, jos se kerran ei ole luontevaa? Kuten aiempana totesin, pelkkä työpaikkojen luominen ei ainakaan minulle ole motiivi kasvattaa yrityksen kokoa. Kaksi muuta syytä kuitenkin keksin.

Suomi-kuplan sisällä hillitty ote luultavasti toimisi, mutta Suomen ympärillä ei ole kuplaa. Maailma on pallo, jossa rajat hämärtyvät koko ajan ja oman maan mittakaavassa miettiminen alkaa monella alalla olla lyhytnäköistä. Pikkutiimillä kehitetty Kassi voisi hyvin nousta Suomen ykköseksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten sisäisen palvelu-, tavara- ja kyytivaihdon verkkopalveluna. Mutta suuri riski olisi sille, että ennemmin tai myöhemmin maailmalla miljoonarahoituksella kehitetty vastaavantyyppinen palvelu tulisi ja ajaisi ohi. Jos ei jo pelkällä hinnalla tai huippuunsa hiotulla ominaisuusvalikoimalla, niin viimeistään sillä perusteella, että ”siellä on jo kaikki muutkin”. Esimerkkitapauksena toiminee IRC-galleria vs. Facebook.

Toinen hyvä syy kasvaa isoksi on kysymys siitä, miksi tehdä vähän hyvää, jos voi tehdä paljon? Kuten todettua, monen ihmisen toimintaa ohjaa halu saada aikaan jotain hyvää maailmassa, töytäistä sitä edes pikkuisen oikeaksi katsomaansa suuntaan. Me uskomme, että Kassilla on paljon potentiaalia rikastaa monen ihmisen elämää läheltä lainaksi saatujen tavaroiden, tarpeen mukaan annetun ja saadun naapuriavun, mukavien kimppakyytien sekä ehkä erityisesti lähiyhteisöstä avun ja vaihtojen myötä saatujen uusien tuttavuuksien myötä. Ihmisten lisäksi Kassi-toiminnasta hyötyy myös planeettamme. Miksi siis pitää tällaista kynttilää Suomi-vakan alla?

Avoimen lähdekoodin ajatus on, että tehty hyvä on tarjolla kaikille, ja samaa filosofiaa seuraa Avoin yritys. Miksi siis emme hyödyntäisi tarjolla olevia tukirakenteita ja nyt vallitsevaa ”Kasvuyrittäjissä Suomen pelastus” -pöhinää ja lentäisi tällä hyvää asiaa saattelevalla raketilla niin pitkälle kuin parhaamme tehden homma voi liitää? Kuuseen kurkottamalla tunnetusti kapsahtaa katajaan, mutta kuuhun tähtäämällä laskeutuu tähtien joukkoon.

Suomi hyvinvoinnin jälkeen onnistui innostamaan ainakin minua tähtäämään korkealle. Toivottavasti tämä teksti, kuten muukin tarinointimme, onnistuu innostamaan samalle taipaleelle myös muita!

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Yrittäjän kasvutavoitteet – mietteitä maanantain paneelista

  1. Ken Rimey sanoo:

    Kirjoitit näin: ”Selvää on, että kaksin ei Kassia maailmalle pusketa…”

    Jos tämä on niin selvä, työvoiman lisääminen ei välttämättä ole ratkaisu. Kertoisitko lisää?

    Ajatellen näin:

    käyttö = alpha * puskeminen ^ beta

    Onko beta suurempi kuin yksi? Saisiko sitä suurennetuksi? Olisiko alpha mahdollista pienentää?

    Kirjoitit myös: ”Pikkutiimillä kehitetty Kassi voisi hyvin nousta Suomen ykköseksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten sisäisen palvelu-, tavara- ja kyytivaihdon verkkopalveluna…”

    Huomaan kuitenkin, että Kassi on jo jossain määrin vientituote:

    http://you.mobroad.com/
    http://otasizzle.wordpress.com/2011/02/20/kassi-in-oakland/

    Miltä näyttää mahdollisuudet Kiinassa ja Kaliforniassa?

    Tykkää

    • Ken Rimey sanoo:

      ”pienentää” -> ”suurentaa” 🙂

      Tykkää

    • Antti sanoo:

      Hyviä pointteja nostat esiin. Tärkeää tosiaan on panostaminen tuohon alphaan, eli niihin mekanismeihin, jotka laajentavat käyttöä ilman omaa puskemista. Tällaisetkin mekanismit yleensä tarvitsevat jonkin verran puskemista ja/tai tuuria lähteäkseen leviämään tekijöiden toimista riippumatta, mutta en väitä, että kaksi henkeä ei voisi olla moiseen riittävästi, jos homma muuten menee putkeen. Pienellä porukalla pyöritetään aika massiivisiakin palveluita. 🙂

      Itseasiassa uskomme, että homma voi pyöriä pitkällekin meidän kahden varassa, mutta jos nykyinen bisnessmalli lähtee toimimaan, ja asiakasyhteisöt ostavat meiltä myös käyttäjätukea, ei homma ihan maailmanlaajuiseksi skaalaudu kahden hengen työpanoksella. Tarkoitus on siis saada Kassi sen verran laajaan käyttöön, että helppokäyttöinenkin palvelu tuottaa sellaisen määrän viestintää, että lisätyövoiman palkkaaminen tulee tarpeeseen.

      Myös nuo tutkimusprojektin kautta auenneet Kiinan ja Californian suunnat ovat lupaavia alkuja. Kiinan suhteen hommaa hiukan hidastaa se, että Kiinaksi käännetty versio perustuu Kassin aiempaan ohjelmistoversioon, joten uusien ominaisuuksien jakaminen ristiin paikallisten open source -Kassia kehittävien tyyppien kanssa ei tällä hetkellä onnistu kovin vaivattomasti. Uudempaan versioon päivittämisestä on kuitenkin jo ollut puhetta.

      Californian yhteistyö on ihan alussa, mutta sen osalta meillä on paremmin homma näpeissä, kun hoidamme hostauksen ja teknisen puolen kokonaan.

      Muita ulkomaanyhteyksiä on tällä hetkellä Nairobiin, jossa myöskin tutkimusyhteistyön merkeissä tehdään mahdollisesti ensi kesänä yliopisto-opiskelijoiden toimesta paikallisiin oloihin sovitettu (tai ainakin käännetty) versio Kassista. Myös eräs Romanialainen ympäristöjärjestö on kiinnostunut avoinmen lähdekoodin alustastamme, ja olemme pistäneet ohjeita käännöstyössä alkuun pääsemiseen, mutta vielä ei ole ihan lopullista varmuutta sille, ryhtyvätkö he projektiin.

      Nämä yllä kuvatut yhteydet tavallaan osoittavat, että ulkomaille leviäminen ei välttämättä vaadi isoa tiimiä, mutta toisaalta kolme neljästä on lähtöisin tutkimusprojektin puolelta, eikä siis juurikaan omaa ansiotamme, ja Romaniankin tapauksessa käännöstyötä aloittelevat muut tekijät kuin me. Kaksin ei siis ehdi joka hommaan, eikä ole tarviskaan.

      Laskukaavaan kommentoisin vielä, että beta on itseasiassa todennäköisesti pienempi kuin yksi. Eli jos puskemispanostuksen tuplaa ei vaikutus käytön määrässä todennäköisesti ole yhtä suuri. Tämä siis sillä oletuksella, että osaa tehdä ensimmäisenä ne tärkeimmät ja tehokkaimmat asiat. Tällöin panostukset tuplaamalla siirrytään väistämättä vähemmän tehokkaiden tehtävien hoitoon. Käytännössä sen arvaaminen, mikä toiminta tuottaa uhratulle ajalle ja energialle parhaan vastineen, on toki vaikeaa. 🙂

      Tykkää

  2. Ken Rimey sanoo:

    Tilanne olisi parempi jos te pyörittäisitte maailmanlaajuisen Kassi-palvelun. Uusien yhteisöjen perustaminen pitäisi mahdollisimman helppoa ja ei saisi vaatia hirveesti teidän aikaa.

    Tykkää

  3. Antti sanoo:

    Joo, tavoite on kyllä, että meidän servereillä pyörii tulevaisuudessa maailmanlaajuinen Kassi-palvelu, joka siis koostuu paikallisyhteisöistä. Sen rinnalla varmaan tulee olemaan siellä täällä muiden tekemiä asennuksia open source -koodista, mutta luulen, että nekin osaltaan edesauttavat sanan leviämistä.

    Uusien yhteisöjen perustamisen helpottaminen on ollut työn alla tässä kevättalvella. Nyt vaiva pelkkään perustamiseen on jo melko pieni, ja ajatus on, että työläämmät kustomoinnit olisivatkin laskutettavaa työtä. Tulevaisuudessa toivottavasti saadaan yhteisön perustaminen jopa automatisoitua, niin että sen voi avata suoraan netistä.

    Tykkää

  4. Antti sanoo:

    Paneelikeskustelusta on nähtävillä 10 minuutin kooste osoitteessa http://bit.ly/fQ9P9L ja koko paneeli osoitteessa http://bit.ly/eSdYGh.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s