Tekesin elättinä

Avoin yritys sai juuri läpi ensimmäinen Tekes-projektinsa. Tempo-ohjelmaan kuuluva projektimme keskittyy Kassin mobiiliulottuvuuden kehittämiseen, ja sen arvo on 81 000 euroa, josta Tekesin osuus on puolet, eli 40 500 euroa.

Olemme olleet tekemisissä Tekesin kanssa aiemminkin, mutta nyt olemme ensimmäistä kertaa käyneet hakemusprosessin lävitse yrityksenä. Siksi tämä tuntuu sopivalta hetkeltä kirjoittaa kaikista prosessin aikana heränneistä ajatuksista.

Tekes – hyvis vai pahis?

Kuten aiemmassa postauksessamme mainittiin, Tekesiä on kritisoitu vuosien saatossa paljon. Kritiikki jatkuu. Tulevana sunnuntaina – äitienpäivänä – Tekesin vastustajat ryntäävät kaduille. Aiemmin keväällä media on hehkuttanut epäonnistuneita tai liikeidealtaan epäilyttäviä startup-yrityksiä, joille on ”syydetty valtion tukia”.

Kritisoijien on kuitenkin syytä tehdä kotiläksynsä. Moni yritystukien vastustaja tuntuu olevan liikenteessä puutteellisin tiedoin. Edelleen yllättävän harva tuntuu esimerkiksi tietävän, että monen maailman johtavan startup-keskittymän, kuten Piilaakson ja Israelin, menestys perustuu valtion tukeen, joka vedettiin pois vasta, kun todettiin ekosysteemien pärjäävän omillaan.

Myös pieni matematiikkaharjoitus on paikallaan. Ensinnäkin, Tekes ei anna rahaa satunnaisille tahoille tuosta vain. Tekes rahoittaa tyypillisesti – kuten myös meidän tapauksessamme – 50 prosenttia T&K -projektista. Se tarkoittaa, että toinen puoli rahoista yrityksen pitää haalia itse – joko sijoittajilta, pankista, asiakkailta tai omasta pussista. Meidän tapauksessamme ratkaisu oli ottaa 45 000 euron pankkilaina, jonka takasimme henkilökohtaisella omaisuudellamme, ja jota maksamme pikku hiljaa pois muun muassa asiakkailtamme ja Start-Up Chilestä saatavilla rahoilla. Riskittömästä rahasta ei siis voida puhua. Tämä on erittäin hyvä asia: on paljon mielekkäämpää tukea yritystä, joka pystyy osoittamaan, että sillä on joko kykyä koota ainakin jonkin verran omaa pääomaa tai sitten riittävästi uskoa omaan ideaan, jotta sen edistämiseksi kannattaa ottaa riskejä.

Kun edellä mainittu yhdistetään siihen havaintoon, että T&K -projektin kustannuksista suuri osa kuluu usein henkilöstön palkkoihin, joista maksetaan veroa, havaitaan ettei diili olekaan valtiolle enää kovin huono. Otetaan esimerkkiprojekti, joka koostuu pelkistä työvoimakustannuksista, ja jossa henkilöstön keskimääräinen veroprosentti on 25 (tämä vastaa varsin hyvin esimerkiksi meidän tilannettamme). Tällöin valtio saakin itse asiassa puolet sijoituksestaan takaisin veroina. Yrittäjän tukimuotona tämä lienee selvästi esimerkiksi työttömyysturvaa kannattavampi malli.

Olen tässä asiassa Lifeline Venturesin Petteri Koposen linjoilla: Tekesin nimenomaan pitää ottaa riskejä ja ampua haulikolla. Tekesin kaltainen organisaatio ei yksinkertaisesti pysty arvioimaan, mikä ideoista oikeasti ottaa tulta. Siksi kannattaa auttaa mahdollisimman monta ideaa alkuun mahdollisimman nopeasti ja kevyellä panostuksella. Startup-yritys saa pikkusummalla aikaan ihmeitä. Alkuvaiheessa myös pääomasijoitusten hakeminen on startupeille kaikkein vaikeinta.

Jos Tekesin mahdollistamaa alkusysäystä ei olisi, veikkaan että puolet tämän hetken startupeista jäisi perustamatta. Ja menestyneiden yritysten määrä on uskoakseni suoraan verrannollinen aloittavien yrittäjien määrään. Moni tällä hetkellä menestyvä yritys – esimerkkinä vaikkapa Rovio – ei todennäköisesti olisi tällä hetkellä pystyssä ilman Tekesiä tai vastaavaa järjestelmää, ja se olisi kaikkien kannalta huono asia.

Ohjelmaa valitsemassa

Tekesillä on pääasiassa kahdenlaisia tukia: lainoja ja ”lahjoituksia”. Tempo-ohjelmassa raha on jälkimmäistä, eli siis yrityksen kannalta ehdottomasti suotuisampaa mallia. Tempon pariin meidät vinkkasi meitä aiemminkin Tekes-kuvioiden kanssa auttanut Aalto Center of Entrepreneurshipin Teemu Seppälä. Tempon pyrkimyksenä on olla monia Tekesin muita instrumentteja vikkelämpi alkuvaiheen rahoittaja, ja ainakin toistaiseksi meininki vaikuttaa hyvältä. Arctic Startup -blogi kertoo tuoreessa postauksessa Tellyo-startupin kokemuksia Temposta.

Oikeaan ohjelmaan osuminen on keskeisessä roolissa Tekes-hakemusten teon jalossa taidossa. Erilaisia ohjelmia on koko joukko, ja niiden lisäksi vielä erilaisia hankkeita (Tempokaan ei itse asiassa ole tuolla ohjelmalistalla vaan se on nimeltään ”mobiiliaktivointihanke”). Moni yritys saattaa jäädä rannalle yksinkertaisesti siksi, ettei löydä itselleen sopivaa ohjelmaa.

Tämä on mielestäni ongelmallista. Kuten aiemmin totesin, Tekesin on mahdotonta arvioida todennäköisyyttä sille, että jokin idea tulee menestymään. Olisi parempi luoda mahdollisimman yksinkertainen ja avoin malli, jossa käytäisiin mahdollisimman monentyyppisiä ideoita kevyellä prosessilla, ja alkuvaiheen rahoituksen saisi hyvinkin helposti, jos vain idea on riittävän kunnianhimoinen ja omarahoitusosuus on kunnossa.

Nykyiset ohjelmat asettavat yrityksille erilaisia kriteerejä, ja rahoitusta saadakseen yritys tuntee helposti houkutusta ohjata toimintaansa vastaamaan näitä kriteereitä. Näin sen ei pidä mennä. Esimerkiksi me kamppailimme pitkään sen kanssa, onko mobiilius meille tosiaan tässä vaiheessa niin tärkeää, että haluamme lähteä mukaan näin mobiilipainotteiseen ohjelmaan.

Toinen vaihtoehto on, että yritys kirjoittaa suunnitelmaan yhtä ja tekee käytännössä rahoilla toista. Olen varma, että tätä tapahtuu paljon, ja tiedän että myös meillä tulee olemaan tämän asian kanssa haasteita. Startupin todellisuus kun on sellainen, että tilanteet ja suunnitelmat vaihtuvat jopa päivittäin. Asioihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti, ja silloin vuoden mittainen tarkasti kohdennettu kehitysprojekti voi jo olla liian jähmeä instrumentti.

Ei myöskään tunnu järkevältä asettaa tiukkoja kriteerejä sille, mihin rahaa saa käyttää. Tyypillinen kriteeri Tekesin projekteissa on, että rahaa ei saa käyttää myyntiin ja markkinointiin, mutta markkinatutkimuksen tekeminen on sallittua. Asia vain sattuu olemaan niin, että startupin näkökulmasta paras mahdollinen tapa tehdä markkinatutkimusta on usein mennä myymään tuotetta asiakkaalle. Olisi parempi toimia kuin pääomasijoittaja: siinä vaiheessa kun rahaa päätetään yritykselle antaa, luotetaan siihen, että se käyttää rahat niin kuin parhaaksi näkee. Yrittäjä on se, jolla on eniten pelissä: jos niukkoja resursseja ei osaa käyttää juuri oikealla tavalla, toiminta loppuu. Veitsi kurkulla eläminen pakottaa tekemään oikeita valintoja.

Hiljaista tietoa

Edellä kuvattu yksinkertainen malli vapauttaisi muun hyvän lisäksi yritykset käyttämästä liikaa aikaa hakemusten kanssa kamppailuun ja tilitysten työstöön. Tekes-byrokratia on paisunut niin monimutkaiseksi, että Suomessa on kokonainen joukko konsultteja ja jopa kokonaisia konsulttiyrityksiä, joiden ainoana tehtävänä on auttaa yrityksiä Tekes-hakemusten teossa. Konsultti tietää, millä sanoilla Tekesin kirstunvartijan saa heltymään, ja palkkioksi avustaan ottaa siivun tuesta. Tämä ”rinnakkaistalous” ei tunnu järkevältä yritysten eikä valtion näkökulmasta, ja se olisi saatava jotenkin purettua. Uskon, että ratkaisu olisi muuttaa hakemusprosessia yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.

Oman hakemuksemme käsittelijä oli erittäin ystävällinen. Alkuperäinen hakemuksemme oli täynnä virheitä ja ongelmallisuuksia, jotka olisivat estäneet sen läpimenon. Käsittelijämme kuitenkin otti meihin yhteyttä ja kertoi, mitkä kohdat olisi syytä muuttaa. Saimme selville muun muassa sen, että meidän tyyppisemme yrityksen kannattaa hakea noin 9-10 kuukauden pituista ja 80 000 – 90 000 euron kokoista ohjelmaa, ja että henkilötyökustannusten olisi syytä olla noin 80-90 prosenttia koko hakemuksesta. Nämä eivät ole virallisia sääntöjä, mutta käytäntö on osoittanut, millaiset projektit syystä tai toisesta menevät parhaiten läpi. Tällaista hiljaista tietoa on paljon, ja se olisi jotenkin syytä saada näkyviin.

Edellä esitetystä kritiikistä huolimatta on syytä todeta yhteenvetona, että oma kokemuksemme Tekesistä on tähän asti ollut positiivinen. Meidän ei tarvinnut turvautua ulkopuolisen konsultin apuun, eikä omaa aikaammekaan kulunut liiaksi. Tempo tuntuu ohjelmana vielä suhteellisen ketterältä ja joustavalta, ja meille rahoitus mahdollistaa sen että voimme keskittyä paremmin visiomme toteuttamiseen eikä meidän tarvitse esimerkiksi tehdä keikkatöitä tai muuta vastaavaa henkemme pitimiksi, jos kassavirtaa ei jossain kuussa tulekaan riittävästi. Kiitämme yritysvastaiseksi parjattua Suomea tästä tuesta. Tavoitteenamme on maksaa saamamme rahoitus takaisin moninkertaisesti luomalla kestävällä pohjalla oleva yritys, joka työllistää paljon ihmisiä ja edistää yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita.

Tietoja Juho

Startup-yrittäjä, jonka intohimona ovat yhteiskunnalliset keskustelut.
Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

27 vastausta artikkeliin: Tekesin elättinä