Kohti yrityksen virallista perustamista

Avoin yritys -blogimme ensimmäisestä kirjoituksesta tulee tänään kuluneeksi tasan vuosi, mutta virallisesti yritys ei vielä(kään) ole olemassa. Miksi näin ja milloin on?

Vaikka olemme viime syksystä asti päättäväisesti tähdänneet yrityksen perustamiseen, ei sitä vieläkään kaupparekisteristä löydy. Tähän on useitakin syitä, joista tärkein lienee, että viralliselle yritykselle ei tähän mennessä ole ollut tarvetta, ja itse asiassa yrityksettömyydestä on ollut hyötyä.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , | 2 kommenttia

Vastoinkäymisiä

Hankkeemme on ollut viimeisen reilun viikon aikana vastatuulessa. Ensin saimme tietää, ettemme pääse julkaisemaan palveluamme Arctic 15 -kilpailussa, johon olimme asettaneet tavoitteemme. Tänään puolestaan tuli Aallosta tieto, että emme saa enää kolmatta kierrosta innovaatiorahaa, koska asiasta päättänyt tiimi ei uskonut hankkeeseemme tarpeeksi.

Vastoinkäymiset harmittavat toki kovasti, mutta jos jotain olemme tähän mennessä oppineet niin sen, että niistä ei pidä lannistua. Päinvastoin, pitää yrittää entistä kovemmin.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , | 6 kommenttia

Avoimuus säästää yrityksen rahoja

Viime aikoina tässä blogissa on puhuttu paljon avoimuuden haasteista, joten lienee aika kirjoittaa välillä taas myös niistä hyvistä puolista. Tämän postauksen aiheena ovat ne tavat, jolla avoin toimintamalli tuo säästöjä yrityksille.

Käytämme tällä hetkellä kolmea maksullista työkalua ilmaiseksi. Kaikki nämä ovat äärimmäisen oleellisia työskentelymme kannalta: GitHub huolehtii koodin versionhallinnasta, Pivotal Tracker tehtävien hallinnasta ja Web translate it Kassin käännöksistä eri kielille. Jokainen näistä työkaluista on meille ilmainen, koska lähdekoodimme on avointa. Muussa tapauksissa maksaisimme niiden käytöstä yhteensä toista sataa dollaria kuussa. Summa tuntuu toki kokonaisuuteen nähden pieneltä, mutta toistaiseksi budjettimmekaan ei ole suuren suuri. Ja palvelun kasvaessa ja työkalujen määrän lisääntyessä kasvavat myös tätä kautta tulevat säästöt.

Toinen avoimen koodin rahassa mitattava hyöty on mahdollisuus hyödyntää kehittäjäyhteisön tuotoksia. Tähän mennessä Kassiin ovat tehneet (meille ilmaista) koodia muun muassa opiskelijaryhmät niin Suomessa kuin Kiinassakin, ja tällä hetkellä palvelun mobiiliversiota tehdään Nairobissa. Lisäksi vapaaehtoiset ympäri maailmaa kääntävät tällä hetkellä Kassia muun muassa venäjäksi, romaniaksi, kreikaksi, hollanniksi ja swahiliksi.

Avoimuuden hyödyt näkyvät myös dokumentinhallinnassame ja viestinnässämme. Meidän ei tarvitse miettiä, uskallammeko käyttää ilmaisia pilvipalveluita. Meitä eivät pelota Dropboxin tietovuodot tai käyttöehtojen muutokset tai se, että Google lukee sähköpostiamme tai dokumenttejamme. Peloilta suojautuminen tulee aina kalliiksi. Kun ei ole mitä pelätä, ei tarvitse maksaa.

Tulevaisuudessa tuntuvia säästöjä tulee myös lakimieskuluissa. Meidän ei tarvitse miettiä patenttihakemuksia eikä viilata NDA-sopimusten pykäliä. Meidän ei myöskään tarvitse sulkea palveluamme, jos koodiamme päätyy ulkopuolisten käsiin.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , | 4 kommenttia

Jakamistalous

Nettiä on viime päivinä kiertänyt kuva, jossa esitellään yhteisöllisen kuluttamisen suosiota sen kautta, kuinka paljon ihmiset mitäkin palvelua käyttämällä tienaavat. Kuva on hyvä myyntipuhe ilmiölle tavallisen käyttäjän näkökulmasta, mutta se on herättänyt myös närää. Shareable-blogin Paul M. Davis käyttää kriittisen puheenvuoron, jossa hän muistuttaa, ettei ilmiössä ole kyse pelkästään rahasta, vaan myös yhteiskunnan kehittämisestä ja sosiaalisista suhteista. Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , | 5 kommenttia

Työttömyysturva ja muut yrityksen alkuvaiheen rahoitusmuodot

Yksi asia, joista ihmisillä, etenkään suomalaisilla, ei ole tapana olla avoin on raha. Harva esimerkiksi kertoo julkisesti, paljonko saa palkkaa. Vastaavasti harva yritys kertoo tuloistaan ja menoistaan julkisesti enemmän kuin on laissa säädetty. Koska me kuitenkin olemme avoimia yrittäjiä, niin puhutaanpa hieman numeroista ja rahan lähteistä!

Aiemmin kirjoitimme, että TULI-rahoitus kattaa palkkamme heinäkuun loppuun asti. Kävi kuitenkin ilmi, että olimme ymmärtäneet myönnetyt lukemat hiukan väärin: Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , | 13 kommenttia

Yhteisöllinen kuluttaminen: mikä on toimivin bisnesmalli, osa 1

Yksi yhteisöllisen kuluttamisen – samoin kuin yhteiskunnallisen yrittäjyyden – keskeinen ajatus on se, että vaikka asioita tehdään ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, niitä edistetään liiketoiminnan keinoin. Palveluideoita on helppo keksiä ja niitä onkin pilvin pimein, mutta toimivan rahoitusmallin kehittäminen on huomattavasti vaikeampaa.

Kuluvana keväänä olemme kuluttaneet suuren osan työajastamme sen miettimiseen, miten Kassista tehdään bisnes. Ja vieläpä skaalautuva bisnes, sellainen joka mahdollistaa kasvuyrittäjyyden. Antti kirjoitti aiheesta tässä blogissa syksyllä, mutta ajatukset ovat eläneet sen jälkeen paljon.

Tämä kirjoitus käsittelee olemassaolevien yhteisöllisten kuluttamisen palveluiden kokeilemia malleja ja sitä, miten palvelut ovat niillä menestyneet. Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Kommentoi

Lisää TULI-rahaa ja uusia yhteisöjä

Viime viikolla oli minun ja Antin viimeinen työpäivä Aalto-yliopistolla. Tästä eteenpäin olemme siis täyspäiväisiä yrittäjiä. Yritystä tosin ei siis ole edelleenkään perustettu, vaan kesän ajan saamme TULI-ohjelmasta rahoitusta, joka on tarkoitettu käytettäväksi ennen yrityksen perustamista.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , | 3 kommenttia

Nuorten yrittäjät koolla Jyväskylässä

Avoimuus toi kutsun

Jyväskylän Laajavuoressa pidettiin viikonloppuna Nuorten yrittäjien tapaaminen. Suomen yrittäjien toiminnasta vielä aiemmin varsin tietämättömänä ollut Avoin yritys sai onnekseen kutsun tapahtumaan ja sen lauantai-iltapäivän paneelikeskusteluun. Paneelin aiheena oli verkostojen hyödyntäminen liiketoiminnassa, ja meiltä kaivattiin tähän näkökulmia siitä, miten avoimuus vaikuttaa verkostoitumiseen.

Hyvänä esimerkkinä tästä itseasiassa toimii juuri tämä paneelikutsu, sillä jos syksyllä perustettavan yrityksemme Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , | 3 kommenttia

Avoimuuden haasteita

Tämän blogin edellisestä päivittymisestä on ehtinyt vierähtää kuukausi. Tämän avoimuustauon päättävässä postauksessa on siis hyvä pohtia avoimuuden haasteita, joita olemme luvanneet tässä blogissa käsittelevämme hyötyjen ohella. Tauon syynä on ollut kaksi selkeää avoimuuden haastetta: ajan puute ja luottamuksellisuuden ongelma.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , | Kommentoi

South by Southwest: tales from another world

http://cdn.livestream.com/embed/rcrtv?layout=4&clip=pla_da86d9ad-f841-40b3-a117-bdb343f9b4f3&autoplay=false

FinnMob ja Kassi haastattelussa, Kassi-pätkä kohdassa 5:00-6:15

Austinin reissu oli elämys. Sain tehdä tutkimusmatkan maailmaan, joka on hyvin erilainen kuin se, jossa nyt elän.

Tapasin monta monituista startup-yrittäjää. Heidän tyypillinen tarinansa: ”Ei meillä ole bisnesmallia. Meillä on veppisaitti ja enkelirahaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa saamme rahaa mainoksista, jotenkin.” Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , , , , , , , | Yksi kommentti